”Verenmyrkytystä” sairastavista joka kahdeksas jää ilman diagnoosia nykyisten kriteereiden perusteella
Sepsis, vaikea sepsis ja septinen sokki määriteltiin 23 vuotta sitten, kertoo tutkimusta johtanut erikoislääkäri, dosentti Maija Kaukonen Helsingin yliopistollisesta sairaalasta. Tuolloin luotiin kriteerit elimistön yleiselle tulehdusreaktiolle, jota kutsutaan nimellä SIRS.
– Näitä SIRS-kriteereitä on neljä. Vaikean sepsiksen diagnosoimiseksi on edellytetty, että vähintään kaksi näistä kriteereistä täyttyy, ja lisäksi potilaalla on infektio sekä vähintään yksi elinhäiriö. Septiseen sokkiin vaaditaan edellisten lisäksi vielä sitä, että elinvaurioista ainakin yksi on verenkiertovajaus – yleensä matala verenpaine, Kaukonen selvittää.
On oletettu, että SIRS-kriteereiden perusteella sepsistä sairastavat potilaat tunnistetaan herkästi.
– Meidän tutkimuksessamme kuitenkin kävi ilmi, että joka kahdeksas infektiota ja elinhäiriötä sairastava potilas ei täytä yhtään tai täyttää vain yhden SIRS-kriteerin. Nämä potilaat eivät siis saa vaikean sepsiksen tai septisen sokin diagnoosia, vaikka kuolleisuus tässä ryhmässä on merkittävä, Kaukonen sanoo. Näiden potilaiden kohdalla on riskinä, että he eivät saa riittävää hoitoa tai heitä ei siirretä teho- tai valvontaosastolle.
Tutkimuksessa osoitetaan myös, että potilaan riski kuolla lisääntyy tasaisesti 13 prosentilla jokaista SIRS-kriteeriä kohti – kahden kriteerin täyttymistä diagnoosin rajana ei siis voi perustella mitenkään.
Euroopan tehohoitoyhdistys (ESICM) ja Yhdysvaltain tehohoitoyhdistys (SCCM) ovat yhteistyössä päivittämässä vaikean sepsiksen diagnostisia kriteereitä; uudet kriteerit on tarkoitus julkaista ensi syksynä Euroopan tehohoitoyhdistyksen vuosikokouksessa Berliinissä.
– Uusissa kriteereissä tullaan todennäköisesti ehdottamaan SIRS-kriteereistä luopumista, ja tämä meidän tutkimuksemme antaa vankan perustan päätöksenteolle, Kaukonen toteaa.
Kaukonen työskenteli vierailevana tutkijana Melbournessa Monash-yliopistossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 172 tehohoito-osaston potilaita Australiassa ja Uudessa-Seelannissa vuosilta 2000 – 2013. Potilaita oli kaikkiaan lähes 1,2 miljoonaa, ja heistä lähes 110 000:lla oli infektio ja elinvaurio. Näistä potilaista 87,9 prosenttia oli SIRS-kriteerit täyttävä vaikea sepsis ja 12,1 prosentilla vaikea sepsis, joka ei täyttänyt SIRS-kriteereitä.
Tutkimus julkaistiin NEJM-tiedelehdessä 17.3.2015, ja samana päivänä tutkimus esiteltiin Brysselissä ISICEM-kongressissa lähes 6500 tehohoidon ammattilaiselle.
Lisätietoja:
Erikoislääkäri, dos Maija Kaukonen
Adjunct Senior Research Fellow
Australian and New Zealand Intensive Care Research Centre / Monash University, Melbourne, Australia
Helsingin yliopistollinen keskussairaala
Puh. +358 50 427 1059
Sähköposti: maija.kaukonen@hus.fi
Viite: Kirsi-Maija Kaukonen & al: Systemic Inflammatory Response Syndrome Criteria in Defining Severe Sepsis. NEJM, 17March, 2015 (online).
******************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Unella ja kehon lämmöllä voi olla yllättävä vaikutus masennuslääkkeiden tehoon23.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset haastavat nykykäsityksen masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeista ja avaavat oven uudenlaisiin hoitotapoihin.
Pingviininkakka voi vaikuttaa merkittävästi Antarktiksen ilmastoon23.5.2025 06:25:00 EEST | Tiedote
Etelämantereen rannikolla pingviinien ulosteista peräisin oleva ammoniakki on merkittävä tekijä ilmastoon vaikuttavien pienhiukkasten muodostumisessa. Tämä voi vaikuttaa pilvien muodostumiseen ja sitä kautta alueen ilmastoon.
Tehokasta ja turvallista kivunlievitystä lapsille22.5.2025 12:44:23 EEST | Tiedote
Nenänsisäisesti annosteltava deksmedetomidiini lievittää tehokkaasti kipua ja vähentää ahdistusta päivystyksessä tehtävien kivuliaiden toimenpiteiden aikana.
Monimuotoisuus on avain ekosysteemien vakauteen22.5.2025 11:11:57 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston johtamassa laajassa yhteistyötutkimuksessa tarkasteltiin 900 lajia 20 vuoden aikana ja osoitettiin, että eliöyhteisöjen monimuotoisuus lisää ekosysteemien vakautta ja suojelee niitä muuttuvassa ympäristössä.
Long Covidin perinnöllinen riskitekijä tunnistettu22.5.2025 08:48:16 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen long Covid -geenitutkimus yli miljoonan henkilön aineistossa tunnisti perinnöllisiä tekijöitä, jotka altistavat koronavirusinfektion jälkeisille pitkäkestoisille oireille, kuten lamaannuttavalle väsymykselle, pitkittyneelle yskälle, aivosumulle ja verenpaineen heittelylle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme