Parkinsonin taudin syytä etsitään mitokondrioiden toimintahäiriöistä

Mitokondriot ovat soluelimiä, joiden toimintahäiriöt ovat yleinen syy perinnöllisille hermoston rappeumasairauksille, kuten ataksioille ja Parkinsonin taudille. Perinnöllisten mitokondrioiden toimintahäiriöiden taustalla on mutaatiot mitokondriaalisessa DNA:ssa tai mitokondrioiden toimintaan osallistuvissa geeneissä.

Mitokondriaalisen DNA-polymeraasin, polymeraasigamman, mutaatiot aiheuttavat Suomen yleisimmän perinnöllisen ataksian, mitokondriaalisen resessiivisen ataksiaoireyhtymän (MIRAS). Lisäksi polymeraasigamman geenin mutaatiot voivat aiheuttaa etenevää silmänliikuttajalihasten heikkenemää ja Parkinsonin tautia. LL Eino Palin selvitti väitöstutkimuksessaan tämän monimuotoisuuden taustalla olevia syitä. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston ja Michigan State Universityn yhteistyönä.

Mitokondrioiden toimintahäiriöillä uskotaan olevan tärkeä rooli Parkinsonin taudin synnyssä, ja erityisesti syyksi on epäilty häiriöitä soluhengitysketjun toiminnassa. Väitöstyössään Palin selvitti parkinsonismin syntyä mitokondriotautipotilailla tutkimalla muutoksia heidän keskushermostossaan.

Parkinsonismilla tarkoitetaan oireistoa, johon liittyy lihasten jäykkyyttä, liikkeiden hitautta, ryhdin muutoksia ja/tai vapinaa. Parkinsonin tauti on tunnetuin sairaus, johon parkinsonismia liittyy.

Jokaisella tutkitulla potilailla havaittiin hermosolujen merkittävää tuhoutumista niillä keskiaivojen alueilla, jotka liittyvät Parkinsonin taudin syntyyn. Kuolleiden hermosolujen määrä oli suurimmillaan potilailla, joilla esiintyi parkinsonismia. Kuitenkin kaikilla tutkituilla potilailla, parkinsonismista riippumatta, oli yhtä hankala hengitysketjun toiminnan häiriö.

”Tämä tulos on ristiriidassa aikaisemmin julkaistujen tulosten kanssa ja viittaa siihen, että hengitysketjun toiminnan häiriö ei ole ensisijainen syy parkinsonismin tai Parkinsonin taudin taustalla”, Palin toteaa.

MIRAS-ataksian monimuotoisuus on yhä mysteeri

MIRAS on Suomen yleisin perinnöllinen ataksia, ja sitä esiintyy myös muualla maailmassa. ”MIRAS-tautigeeniä kantaa suuri joukko suomalaisista, joten resessiivisesti periytyvä MIRAS pitäisi sulkea aina pois, kun epäillään perinnöllistä ataksiaa. Tämä on tärkeää siksi, että MIRAS-potilaiden hoidossa käytetty epilepsialääke valproaatti aiheuttaa MIRAS-potilailla helposti maksavaurioita”, Palin sanoo.

MIRASin kliiniset oireet ja ennuste ovat hyvin vaihtelevia, ja myös sairauden alkamisikä, eliniänodote ja oirekuvan hankaluus vaihtelevat huomattavasti. Biokemiallinen ja rakenteellinen selvitys polymeraasigamma-entsyymin toiminnasta MIRAS-potilailla ei selittänyt tätä monimuotoisuutta.

LL Eino Palin väittelee 18.1.2013 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Disorders of mitochondrial DNA polymerase: a clinical, biochemical and structural study". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum helsinki, luentosali 3.  Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37898

Väittelijän yhteystiedot:
Puh. (09) 471 71892
Sähköposti: eino.palin@helsinki.fi