Helsingin yliopisto

Opioidikuolemiin liittyy useimmiten lääkeaineiden sekakäyttöä

Jaa
Kuolemaan johtaneet opioidimyrkytykset ovat pääosin tapaturmaisia useiden aineiden aiheuttamia sekamyrkytyksiä, osoittaa Helsingin yliopistossa 24.4. tarkastettava väitöstutkimus.

Opioidit ovat Suomessa tärkein myrkytyskuolemia aiheuttava lääkeaineryhmä, ja opioidikuolemat liittyvät tyypillisesti aineiden väärinkäyttöön huumaustarkoituksessa. Epäillyille huumeiden käyttäjille tehdään Suomessa oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvitys, johon kuuluu lääkeaineiden ja huumeiden määritys kattavilla laboratoriomenetelmillä.

LL, FL Margareeta Häkkisen väitöstyössä selvitettiin vainajista mitattujen opioidipitoisuuksien merkitystä kuolemantapausten tulkinnassa yhdistämällä pitoisuusmittausten tulokset oikeuslääketieteellisten asiakirjojen tapaustietoihin. Opioidien aiheuttamia myrkytyskuolemia verrattiin muihin kuolemiin kuin myrkytyksiin, ja opioidien väärinkäyttöön liittyviä kuolemia verrattiin niihin kuolemiin, joissa ei ollut epäilyä aineiden huumekäytöstä.

– Kuolemaan johtaneet opioidimyrkytykset olivat pääosin tapaturmaisia useiden aineiden aiheuttamia sekamyrkytyksiä, joissa oli mukana bentsodiatsepiineja, gabapentinoideja ja muita keskushermostoon rauhoittavasti vaikuttavia lääkeaineita, Häkkinen kertoo.

– Buprenorfiini- ja metadonilöydökset liittyivät vahvasti aineiden päihdekäyttöön, ja näiden aineiden kuolemanjälkeiset pitoisuudet veressä olivat myrkytyksissäkin pääasiassa niin sanotulla hoidollisella viitealueella; erottavana tekijänä oli ennemminkin se, millä tavalla aine oli otettu – väärinkäytössä aine yleensä ruiskutetaan suoraan suoneen.

Heikkojen opioidien, tramadolin ja kodeiinin, pitoisuudet veressä olivat tutkituilla viitealueen yläpuolella sekä väärinkäyttötapauksissa että myrkytyksissä. Tramadolin päihdekäyttö oli yleistä, mutta oksikodonin, fentanyylin ja kodeiinin päihdekäyttö oli vähäisempää. Pregabaliinin ja gabapentiinin väärinkäyttö liittyi vahvasti opioidien päihdekäyttöön.

Buprenorfiini on Suomessa yleisin huumeena käytetty opioidi, mutta se on myös opioidiriippuvaisten korvaushoitolääke. Väärinkäytön ehkäisemiseksi buprenorfiinihoidossa käytetään pääasiassa naloksonin ja buprenorfiinin yhdistelmävalmistetta. Tämän valmisteen päihdekäyttöä tutkittiin mittaamalla korvaushoitopotilaitten virtsanäytteiden buprenorfiini- ja naloksonipitoisuuksia. Mittausten ja taustatietojen perusteella kehitettiin virtsan naloksonipitoisuuteen perustuvat tunnusmerkit, joiden avulla pyrittiin erottamaan yhdistelmävalmisteen asianmukainen käyttö suonensisäisestä väärinkäytöstä.

Yhdistelmävalmisteen väärinkäyttöä todettiin useissa kuolemantapauksissa, ja se osoittautui jopa vaarallisemmaksi kuin pelkän buprenorfiinin väärinkäyttö.

– Turvallisen lääkehoidon edistämiseksi on tärkeää tietää, millaisia erityispiirteitä opioidien päihdekäyttöön liittyy ja kuinka niitä voidaan laboratoriomenetelmin tutkia, väittelijä toteaa.

LL, FL Margareeta Häkkinen väittelee 24.4.2015 kello 12.15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Abuse and fatal poisonings involving prescription opioids - Revelations from postmortem toxicology" (Opioidien väärinkäyttö ja opioidimyrkytykset: toksikologisia tuloksia post mortem -tutkimuksista). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Oikeuslääketieteen osasto, luentosali, Kytösuontie 11. Vastaväittäjänä on professori Pekka Karhunen, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Ilkka Ojanperä. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153825



Väittelijän yhteystiedot:

margareeta.hakkinen@helsinki.fi

*********************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye