Masennus halutaan salata

– Tiedämme, että jossain elämänsä vaiheessa joka toinen suomalainen kokee mielenterveyden häiriön. Masennustilan kokee joka viides jossain elämänsä vaiheessa. Masentunut voi olla kuka tahansa; työtoveri, puoliso, lapsi, vanhempi. Silti mielenterveyden ongelmista ei uskalleta puhua tai jopa jätetään hakematta apua kokonaan, sanoo puheenjohtaja Pentti Arajärvi Suomen Mielenterveysseuran liittokokouksessa Helsingissä.

Kielteinen suhtautuminen mielenterveyden ongelmiin on lieventynyt vuosikymmenten kuluessa. Silti mielenterveyden ongelmiin liittyy vahva häpeäleima (stigma). Häpeä vaikeuttaa niin avun hakemista kuin ongelmista selviämistä. Lähes joka kolmas masentunut henkilö kertoo joutuneensa välttelyn kohteeksi. Joka neljäs jättää hakematta työtä ja yksi viidestä ei hakeudu tai vastaanota opiskelupaikkaa syrjinnän pelossa[1].

–  Mielenterveysseuran näkemyksen mukaan mielenterveys on nähtävä yksilöiden ja koko yhteiskunnan voimavaraksi. On tärkeää vaikuttaa asenteisiin, jotta suhde mielenterveyteen liittyviin ongelmiin normalisoituisi, toteaa toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseurasta.

Kohti sallivampaa yhteiskuntaa

Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen ovat keskeisiä haasteita Suomelle. Hyvinvointivaltiotamme uhkaava julkisen talouden kestävyysvaje johtuu suurelta osin työikäisten alhaisesta työllisyysasteesta. Mielenterveyden häiriöt ovat keskeinen syy työelämästä syrjäytymiseen. Niiden aiheuttamat kokonaiskustannukset vuositasolla ovat noin 5 miljardia euroa. Työkyvyttömyyseläkkeistä peräti 55 prosenttia myönnetään mielialahäiriöiden perusteella.

– Digimaailman työelämässä tarvitaan ennen kaikkea joustavaa mieltä ja kykyä sietää psyykkistä rasitusta – hyvää mielenterveyttä. Suomessa tarvitaan suurta muutosta sallivampaan yhteiskuntaa, jossa mielenterveyteen suhtaudutaan, kuten muuhunkin terveyteen. Mielenterveyden edistämiseen sijoitettu pääoma maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, muistuttaa Pentti Arajärvi.

Suomen Mielenterveysseura esittää seuraavaan hallitusohjelmaan hallinnonaloja ylittävää psyykkisen hyvinvoinnin ohjelmaa, jolla halutaan puuttua muun muassa mielenterveyden häiriöihin liittyvään leimautumiseen ja siten varhaisen tuen saantiin.

LAPSET JA NUORET

• varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden taitojen tukeminen
• turvallisen kasvun ja kehityksen mahdollistaminen kaikille lapsille
• ruumiillisen kurituksen ja lapsiin kohdistuvan hyväksikäytön kitkeminen
• kaikkien lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammatillisen mielenterveysosaamisen vahvistaminen

KOKO VÄESTÖ

• väestön mielenterveystaitojen (muun muassa vuorovaikutus-, tunne- ja selviytymistaidot sekä arjen hyvinvoinnin taidot) nostaminen uudelle tasolle sisällyttämällä mielenterveystaitojen opettelu ja opettaminen osaksi neuvoloiden, päiväkotien, koulujen ja nuorisotyön tekemää kasvatus- ja opetustyötä
• kansalaisten mielenterveysosaamisen vahvistaminen
• välineiden tarjoaminen omatoimiseen psyykkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen
• puuttuminen mielenterveyden riskitekijöihin, kuten kiusaamisen ehkäisy kouluissa ja työpaikoilla

TYÖELÄMÄ

• työelämässä olevien mielenterveyden edistäminen kehittämällä sekä esimiesten että työntekijöiden mielenterveystaitoja ja stressin hallintakeinoja
• mielenterveysongelmista kärsivien osallisuuden lisääminen kehittämällä tuetun työllistämisen mallia

IKÄIHMISET

• Ikäihmisten mielenterveyttä edistetään turvaamalla osallisuus, jota tukevat vaikutusmahdollisuudet, riittävä toimeentulo sekä mahdollisuus itsenäiseen toimintaan ja liikkumiseen.

Suomen Mielenterveysseuran hallitusohjelmatavoitteet.

Suomen Mielenterveysseuran liittokokous Helsingissä 25.4.2015.

Lisätietoa tutkimuksesta [1] Lasalvia A ym. Global pattern of experienced and anticipated discrimination reported by people with major depressive disorder: a cross-sectional survey. The Lancet 380 (Oct 18):2012. Lisätietoa ASPEN-hankkeesta.