Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajat tutki maakuntien ”pääkaupunkien” verot: Kokkolassa verotetaan ankarimmin

Jaa
Kokkolassa maksetaan vuonna 2007 maakuntiemme ”pääkaupungeista” korkeimpia kunnallisia veroja. Keskituloinen palkansaajaperhe maksaa niitä Kokkolassa 1 185 euroa enemmän kuin vastaava perhe Helsingissä, jossa verotus on vertailukaupunkien keveintä.

Kokkolassa maksetaan vuonna 2007 maakuntiemme ”pääkaupungeista” korkeimpia kunnallisia veroja. Keskituloinen palkansaajaperhe maksaa niitä Kokkolassa 1 185 euroa enemmän kuin vastaava perhe Helsingissä, jossa verotus on vertailukaupunkien keveintä. Summaan sisältyvät kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöverot.

Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreesta selvityksestä ”Kuntien verot Suomen maakunnissa 2007”, jossa vertaillaan Manner-Suomen 19 maakunnan ja niiden keskeisten kaupunkien veroja. Selvityksen on laatinut liiton ekonomisti Minna Punakallio.

”Kunnallista verotusta vertailtaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että asumismenot ovat Helsingissä korkeat. Jos verotus Helsingissä kiristyisi, pääkaupungin kalleus korostuisi entisestään”, Punakallio arvioi.

Helsingin jälkeen kevyimpiä verottajia ovat vuoden 2006 tapaan Turku, Hämeenlinna, Oulu ja Tampere. Kokkolassa keskituloinen palkansaajaperhe maksaa kunnittain määräytyviä veroja yhteensä 11 665 euroa vuonna 2007. Seuraavaksi ankarimpia verottajia ovat Seinäjoki, Lahti, Kajaani ja Joensuu.

Vertailun kärki- ja häntäpään verorasituksen eroista suurin osa muodostuu kunnallisverosta. Kokkolan ja Helsingin kunnallisveroprosentin 1,75 prosenttiyksikön ero merkitsee 975 euron eroa keskituloisen palkansaajaperheen kunnallisveron määrässä. Tämä muodostaa noin 80 prosenttia kokkolalais- ja helsinkiläisperheen verorasituksen erosta.

”Yleisesti ottaen pienten paikkakuntien verotus kiristyy ensi vuonna suuria paikkakuntia enemmän, sillä kunnallisveroprosentin nostajista on suurin osa pieniä kuntia”, Punakallio toteaa.

Kirkollisveroprosentit vaihtelevat vertailukaupungeissa Helsingin ja Turun yhden prosentin ja Seinäjoen 1,65 prosentin välillä. Eniten kiinteistöveroa keskituloinen palkansaajaperhe maksaa Helsingissä, 176 euroa vuonna 2007. Alhaisimmilla kiinteistöveroilla selviää porilainen perhe, jolla kiinteistöveron määrä jää alle 100 euron.

Lappi kireimmän kunnallisveron maakunta

Selvityksessä on vertailtu myös keskituloisen palkansaajan maksaman kunnallisveron tasoa eri maakunnissa. Keskimäärin korkeinta kunnallisveroa maksetaan Lapissa ja alhaisinta Uudellamaalla. Ero maakuntien välillä on 433 euroa. Keski-Pohjanmaalla verotus on lähestulkoon yhtä kireää kuin Lapissa.

Kaikista kunnista Kauniainen halvin, Pelkosenniemi kallein

Kun lasketaan yhteen keskipalkkaisen perheen kaikki tuloverot (valtionvero ja sosiaalivakuutusmaksut, kunnallisvero, kirkollisvero), lievin verottaja Manner-Suomen kunnista on vuoden 2006 tapaan Kauniainen, jossa keskituloinen palkansaajaperhe maksaa tuloveroja yhteensä 18 477 euroa vuonna 2007. Kakkosena tulee Naantali ja kolmantena Masku.

Tuloverotuksessa Manner-Suomen kalleimmaksi kunnaksi on noussut Pelkosenniemi, missä keskituloinen palkansaajaperhe maksaa tuloveroja yhteensä 21 596 euroa eli 3 119 euroa enemmän kuin Kauniaisissa asuva perhe. Toiseksi kallein on Karjaa, jossa vuonna 2006 maksettiin tuloveroja eniten. Kolmanneksi kallein on Ähtäri.

Selvityksen laatija Veronmaksajain Keskusliitto (Veronmaksajat) on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se auttaa ja neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä elämäntilanteissa.

Kuntien vertailemisella järjestö pyrkii lisäämään kunnallisten päättäjien kustannustietoisuutta ja tarjoamaan vertailumahdollisuuksia kuntalaisille, jotta he pystyisivät arvioimaan oman kuntansa palveluvarustuksen kustannuksia.


Lisätietoja: ekonomisti Minna Punakallio, (09) 6188 7327, 040 7515 175
Koko tutkimus on pdf:nä osoitteessa www.veronmaksajat.fi

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Tänään on taksvärkkipäivä! 10.6. veronmaksaja alkaa tienata omaan kukkaroon10.6.2025 00:00:00 EEST | Tiedote

JULKAISUVAPAA 10.6.2025 klo 00.00 Tiistaina 10. kesäkuuta Suomessa vietetään perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön. Alkuvuosi on siis laskennallisesti paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Vuonna 2025 kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 43,1 prosenttia* suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan muun muassa valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Veronmaksajan taksvärkkipäivää on vietetty Suomessa vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, jolloin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen taksvärkkipäivä on ajoittunut juhannuksen ja kesäkuun alkupuolen välille. Suomen veroaste on tänä aikana ollut noin 3– 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU15-maiden veroasteiden keskiarvo. *) V

Lehtinen kehysriihestä: Onnistunut veropaketti vauhdittaa kasvua ja korjaa verotuksen pahimpia vinoumia23.4.2025 23:11:25 EEST | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen kehysriihen veroratkaisuja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. - Ansiotulojen verotuksen ja yhteisöveron muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia, Lehtinen toteaa. Tärkein muutos on ansiotulojen tuntuva yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja. Suomessa toteutetaan siis viimein marginaaliverojen uudistus, jonka naapurimaamme Ruotsi käynnisti jo vuonna 2020 poistamalla tuloveroasteikosta ylimmän asteikkoluokan. - Kehysriihessä linjattujen muutosten jälkeen ylimmät marginaaliverot alenevat Suomessa viimeinkin suurin piirtein Ruotsin tasolle. Lehtinen muistuttaa, että näiden alennusten jälkeenkin hyvätuloisten lisäansioista menee edelleen yli puolet veroihin. Ylimmät marginaaliverot alenevat hallituksen paketissa tämän vuoden jopa noin 59 prosentista noin 52 prosenttiin. Ans

Veronmaksajien vaalikysely: Ehdokkaat tyrmäävät maakuntaveron4.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote

Selvä enemmistö eli 59 prosenttia kevään alue- ja kuntavaalien ehdokkaista suhtautuu erittäin tai jokseenkin kielteisesti maakuntaveroon. Myönteisesti suhtautuvia on vain 20 prosenttia. Jopa 80 prosenttia vastaajista uskoo, että uuden maakuntatason verottajan lisääminen kuntien ja valtion rinnalle kiristäisi ajan myötä verotusta kokonaisuutena. Tiedot selviävät Veronmaksajain Keskusliiton teettämästä kyselystä*, johon vastasi yli tuhat ehdokasta läpi puoluekentän. Maakuntaveron vastustus oli jyrkintä kokoomuksessa ja perussuomalaisissa. Myös sdp:n ja keskustan ehdokkaissa oli enemmän veron vastustajia kuin kannattajia. Myönteisesti veroon suhtauduttiin vain vasemmistoliiton ja vihreiden vastauksissa. - Kyselyn perusteella uusi oma vero ei ole tulevien päättäjien mielestä toimiva tapa rahoittaa hyvinvointialueita. Samaan lopputulemaanhan päätyi myös parlamentaarinen maakuntaverokomitea neljä vuotta sitten, huomauttaa Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Kysely kartoitti ehdokk

Veronmaksajien Lehtinen kasvutyöryhmästä: Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla kiristäisi laajasti verotusta, listaamattomien yhtiöiden osinkoveroa ei saa kiristää28.2.2025 14:48:16 EET | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää kasvutyöryhmän esitystä perintö- ja lahjaveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla raakileena, joka synnyttää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. - Työryhmä on tarkastellut asiaa lähinnä yritysvarallisuuksien kertymisen ja sukupolvenvaihdosten kannalta. Tämä on tärkeä mutta aivan liian kapea näkökulma perintöverotukseen. - Tällaista kaikkia suomalaisia koskevaa verouudistusta pitää tarkastella huomattavasti laajemmin, sanoo Lehtinen. Oma lukunsa on työryhmän esitys kiristää samassa yhteydessä rajusti listaamattomien yhtiöiden osinkoina jakaman voiton verotusta. Tätä Lehtinen ei pidä järkevänä eikä hyväksyttävänä. Osinkoverotusta kiristämällä heikennettäisiin selvästi yrittäjyyden taloudellisia kannustimia, mikä olisi aivan väärä suunta. - Listaamattoman yhtiön osinkona jakaman voiton verotusta ei saa kiristää osana perintöverotuksen muutoksia, eikä muutenkaan. Perintöveron korvaaminen luovutusvoiton verotuksella uhk

Veronmaksajat: Yhteisöveron alennus 18 prosenttiin on kannatettava kasvutoimi - listaamattoman yhtiön osinkoverotusta ei saa kiristää18.2.2025 13:39:58 EET | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kannattaa yhteisöveron alentamista 18 prosenttiin osana hallituksen tulevan kasvuriihen veroratkaisuja. Yhteisöveron alentaminen olisi erinomainen kasvutoimi, joka parantaisi Suomen asemaa tiivistyvässä kansainvälisessä verokilpailussa. - Tämä olisi vahva ja konkreettinen signaali kaikille, että Suomi on myös tulevaisuudessa yritysmyönteinen ja turvallinen toimintaympäristö, Lehtinen katsoo. Staattiset verotuottolaskelmat eivät yhteisöveroa alennettaessa ole perusteltuja, sillä veropohja vahvistuu alennuksen dynaamisten vaikutusten kautta. Yhteisöverokantaa alennettiin edellisen kerran tuntuvasti vuonna 2014. Yhteisöveron tuotto pysyi selkeästä alennuksesta huolimatta aluksi lähes aiemmalla tasolla, ja on sittemmin kasvanut vahvasti. - Yhteisöveron maltillinen alennus ei tälläkään kertaa uhkaa yhteiskunnan verotuottoja, vaan päinvastoin turvaa niitä. Yhteisöveron alennus kannustaisi myös paikallisesti toimivia listaamattomia yr

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye