Murtuuko muuri - voidaanko terveydenhuollon byrokratiaa vähentää lääkäriverkon avulla?

Terveydenhuollossa keskeistä on potilaan siirtyminen hoidossa eteenpäin.

 -Se on ollut ja on edelleen todellinen pullonkaula perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä jo useita vuosikymmeniä, väittää Paane-Tiainen. Hän on tutkinut aihetta Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä mutta toteaa, että ongelma on ajankohtainen kaikkialla Suomessa.

Kymenlaaksossa kehiteltiin jo 2000-luvun alussa ongelmaan ja lääkäreiden alueelliseen yhteistyöhön informaatioteknologisena ratkaisuna Lääkäriverkkoa ja siinä keskeisenä Konsu-ohjelmaa.

-Tavoitteena oli edistää potilaan siirtymistä hoidossa eteenpäin joustavasti ja lisätä keskinäistä  kommunikaatiota, Paane-Tiainen sanoo.

Hankkeesta odotettiin todellista ratkaisua ongelmaan.  Lääkäriverkko-hanke sai vuonna 1999 ensimmäisen palkinnon Vaikuttavaa teknologiaa terveydenhuollossa – kilpailussa.

-Lääkäriverkko ja Konsu-ohjelma hiipuivat kuitenkin kuten moni samanaikaisista ja vastaavista it-hankkeista, kuten esimerkiksi Makropilotti, Paane-Tiainen lataa. - Tilanne on edelleen sama huolimatta lukuisista sähköisistä ohjelmista ja informaatioteknologista toimista, joita 10 vuoden aikana on tullut terveydenhuoltoon.

Paane-Tiainen selvittää Lääkäriverkon avulla mitä esteitä terveydenhuollossa itsessään on, kun halutaan kehittää alueellista yhteistyötä ja keskinäistä kommunikaatiota mukauttamalla it-ohjelmia terveydenhuollon toiminnan arkeen. Tutkimuksessaan Paane-Tiainen peilaa lääkäreiden yhteistyön kehitystä ja samalla potilaskäsityksen muutosta lähimenneisyydestä nykytilanteeseen. Hän etenee seuraamalla Lääkäriverkon kehittämistä, odotuksia, Konsu-ohjelman käyttöönottoa ja vakiinnuttamispyrkimyksiä.

-Kyse ei ollut vain yksittäisen it-ohjelman käyttöönotosta vaan merkittävästä toimintatapamuutoksesta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreiden välillä, Paane-Tiainen sanoo.  - Suurin este nousi syvälle juurtuneesta toiminnan eriytymisestä, epäluuloista toista osapuolta kohtaan ja asenteista yhteistoimintaan.

Tutkimustulokset antoivat kuitenkin viitteitä muutoksen mahdollisuudesta, joka kuitenkin tarvitsee myös johtamisen muutosta ja selkeää sitoutumista tukea toimintatapamuutosta.

Paane-Tiaisen näkemys on, että konsultaatio-lähetekäytäntö vaatii kokonaan uudenlaista tarkastelua, uutta toimintatavan käsikirjoitusta siten, että hoidon porrastus madaltuu ja muuttuu verkottuvaksi toiminnaksi. Siinä myös potilas nähdään oman hoitotapahtumansa omistajana ja vaikuttajana. Tutkijan mielestä terveydenhuolto saattaa olla niin institutionalisoitunut ja pirstoutunut, ettei se itse pysty siihen. Potilas tekee sen muuttuessaan potilasasiakkaaksi ja informaatioteknologian monipuoliseksi käyttäjäksi.     

Tuulia Paane-Tiainen väittelee käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 2.2. kasvatustieteen alaan kuuluvasta aiheesta ”Murtuuko muuri: Lääkäriverkko pyrkimyksenä muuttaa alueellista yhteistyötä Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä”. Väitöstilaisuus järjestetään klo 12 osoitteessa Siltavuorenpenger 1 A, sali 1.

Tuulia Paane-Tiainen on ammatillinen aikuiskouluttaja. Hän on tehnyt pitkän uran kliinisessä hoitotyössä, ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Nykyisin hän työskentelee koulutuspäällikkönä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä.

Väittelijän yhteystiedot:

puh. 044 010 1344, s-posti tuulia.paane-tiainen@kymp.net