Kotitalouksien säästäminen ja luotonkäyttö – tutkimus: SÄÄSTÄMISAIKEET KOTITALOUKSILLA ERITYISEN VAHVAT

9.5.2007 11:08:48 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Helsinki 9.5.2007. Kotitalouksilla on säästämis- ja sijoitusaikeita merkittävästi enemmän kuin viime syksynä. Sijoituskohteen valinnassa turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri, mutta eläkevuosiin varautuminen on sijoittamisessa selvästi tärkeämpi kriteeri kuin viime keväänä. Tiedot käyvät ilmi Finanssialan Keskusliiton tänään julkistamasta kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja koskevasta tutkimuksesta.

Kotitalouksien säästäminen ja sijoittaminen on viimeisten kolmen vuoden kuluessa noussut ja on edelleen korkealla. Suomalaisista yli puolella on tällä hetkellä säästöjä ja sijoituksia.

Pankkitilille säästäminen on edelleen suosituin säästömuoto. Viime syksyyn verrattuna säästö- ja sijoitustilien suosio on kasvanut ja niiden osuus on noussut käyttelytilille säästävien osuutta suuremmaksi.

Säästämis- ja sijoitusaikeita on nyt selvästi aiempaa useammalla. Haastateltavista 43 prosenttia ilmoitti aikovansa säästää tai tehdä sijoituksia seuraavan 12 kuukauden aikana, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin viime syksynä ja vuosi sitten. Tämä kertoo kuluttajien hyvästä taloustilanteesta ja luottamuksesta oman talouden suotuisaan kehitykseen.

Sijoituskohteen valinnassa turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri, mutta sen merkitys on hivenen laskenut vuoden takaisesta. Tuottoa painotetaan yhtä paljon kuin vuosi sitten. Eläkevuosiin varautuminen on selvästi tärkeämpi kriteeri kuin viime keväänä, sillä niiden osuus, joille sillä on paljon vaikutusta, on noussut vuodessa neljällä prosenttiyksiköllä 24 prosentista 28 prosenttiin.

Asuntolainaa aikoo ottaa entistä useampi

Lainaa ottaneiden kotitalouksien osuus kaikista kotitalouksista on pysynyt viime vuodet suunnilleen ennallaan. Asuntolainaa on tällä hetkellä 31 prosentilla vastaajista, kulutusluottoa 32 prosentilla.

Huolimatta korkojen noususta luotonottoaikeet ovat pysyneet edelleen korkealla. Kaikkiaan 11 prosenttia vastaajista ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien 12 kuukauden aikana.

Kuusi prosenttia haastatelluista ilmoitti aikovansa ottaa asuntolainaa seuraavien 12 kuukauden aikana, kun osuus syksyllä oli neljä prosenttia ja vuosi sitten viisi prosenttia.

Entistä useammalla lainanottajalla, eli 52 prosentilla, on samanaikaisesti myös säästöjä tai sijoituksia. Vuosi sitten osuus oli 48 prosenttia.

Asuntolainojen koot kasvaneet

Asuntolainojen keskimääräiset lainamäärät ovat kasvaneet edelleen vuoden sisällä asuntojen hintojen nousun myötä. Viimeisen kahden vuoden aikana asuntolainan ottaneilla laina on ollut keskimäärin noin 85 300 euroa. Suurien lainojen osuus on jonkin verran kasvanut vuosi sitten tehtyyn kyselyyn nähden. Viimeisen kahden vuoden aikana otetuista asuntolainoista lähes kolmannes eli 31 prosenttia on suuruudeltaan yli 100 000 euroa ja yli 150 000 euron asuntolainoja on 12 prosenttia.

Asuntolainojen keskikokojen kasvusta huolimatta lainanhoidosta aiheutuva velkarasitus, eli lainanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista, on pysynyt ennallaan vuoden takaiseen nähden. Asuntoluotollisilla velanhoitomenojen osuus käytettävissä olevista tuloista on keskimäärin 28 prosenttia.

Suurin osa eli kolme neljäsosaa lainanottajista on maksanut lainansa alkuperäisen maksusuunnitelman mukaan. Aiempaa useampi on nopeuttanut lainansa takaisinmaksua. Osuus on noussut vuoden sisällä 7 prosentista 11 prosenttiin. Lainanottajista joka kymmenes on muuttanut maksusuunnitelmaa siten, että on maksanut alkuperäisiä suunnitelmia hitaammin.

Asuntoluotollisista valtaosa eli 72 prosenttia on varautunut asuntolainan mahdolliseen koron nousuun. Lainaturvavakuutukset ovat vähitellen yleistyneet ja tällä hetkellä kaikista velallisista lainaturvavakuutus on 28 prosentilla ja asuntoluotollisista vakuutus on 38 prosentilla.

Laskut maksetaan tavallisimmin Internetissä

Jo 67 prosenttia suomalaisista maksaa laskunsa verkkopankissa. Osuus on neljässä vuodessa kaksinkertaistunut, viime vuoden aikana kasvu on kuitenkin jo hieman tasaantunut ja kasvua vuoden takaiseen oli enää hivenen. Enää kolme prosenttia suomalaisista maksaa laskun tavallisimmin pankin tiskillä.

Päivittäisostoksiin käytetään yhä tavallisemmin korttia

Pankkikortin käyttö kasvoi edelleen selvästi päivittäisostoksissa viime vuodesta ja käteisen käyttö väheni. Nyt jo lähes puolet eli 48 prosenttia suomalaisista maksaa ostoksensa tavallisimmin pankkikortilla ja käteistä käyttää enää 39 prosenttia suomalaisista.

Tutkimuksen toteutus ja raportointi

Tutkimusta varten haastateltiin tämän vuoden helmikuussa 2 400 iältään 15 -74 -vuotiasta henkilöä eri puolilla Suomea. Haastattelut teki Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IRO Research Oy. Tutkimus tehdään kahdesti vuodessa, syksyllä suppeampana kuin keväällä. Yksityishenkilöiden rahankäyttöä on Finanssialan Keskusliitossa (aiemmin Suomen Pankkiyhdistyksessä) tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien.

Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen raportti on saatavissa Finanssialan Keskusliiton kotisivuilta www.fkl.fi kohdasta julkaisut ja tilastot.

Lisätietoja:

Rahoitusasiantuntija Ulla Halonen, puh. 020 793 4262

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

”Ei ruoan verotustakaan voi laskea vain yhdeltä kauppaketjulta” – Jos osakesäästötiliä laajennetaan, mukaan on otettava kaikki rahastot16.4.2026 11:51:33 EEST | Tiedote

Osakesäästötilin mahdollisen laajennuksen tulee koskea kaikkia rahastoja toimintamuodosta riippumatta. Ruotsin rahoitusmarkkinoista vastaava ministeri on kehottanut Suomea laajentamaan osakesäästötili koskemaan myös rahastoja. Laajennus tukisi pitkäjänteistä säästämistä ja järkevää hajauttamista, lisäisi asiakkaiden vaihtoehtoja ja vauhdittaisi kilpailua. Laajennus vain osaan rahastotyypeistä suosisi tiettyjä yhtiöitä ja vääristäisi kilpailua.

Viesti ruotsalaisministeriltä: Suomalaisten rahat tileiltä pääomamarkkinoille ja osakesäästötili kuntoon16.4.2026 06:30:00 EEST | Tiedote

Suomen pitäisi kehittää osakesäästötiliä ja laajentaa se koskemaan myös rahastoja, kannustaa Ruotsin rahoitusmarkkinoista vastaava ministeri Niklas Wykman. Ministeri Wykmanin mielestä Suomen pitäisi ottaa mallia Ruotsista pääomamarkkinoiden kehittämisessä. Ruotsin sijoitussäästötili on ollut merkittävä tekijä nostamassa ruotsalaisista Euroopan ahkerimpia sijoittajia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye