Kuntalaiset kiinnostuneita kotikuntansa asioista - Vaikuttamisen keinot eivät ole selvillä
3.12.2007 12:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
KUNTALIITTO TIEDOTTAA
Julkaistavissa maanantaina
3.12.2007 klo 12.00
Kuntalaiset kiinnostuneita kotikuntansa asioista
- Vaikuttamisen keinot eivät ole selvillä
Suurin osa kuntalaisista on edelleen kiinnostunut oman kuntansa päätöksenteosta ja toiminnasta. Kuntalaisten valmiudet ja mahdollisuudet osallistua kunnan toimintaan eivät ole kuitenkaan kiinnostuksen tasolla.
Esimerkiksi alle puolet Kuntaliiton kyselyyn vastanneista kuntalaisista kokee ymmärtävänsä hyvin kunnallispoliittisia päätöksiä tai tietää, miten vaikutetaan kunnan toimintaan ja päätöksentekoon.
Lisäksi kuntalaiset tietävät mielestään liian vähän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä saavat mielestään tietoa liian vähän valmisteltavista asioista. Kuntalaisilla on kuitenkin halua osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.
Kuntalaisten asema on myös eriytymässä ja kuntalaiset ovat yhä selvemmin jakautumassa aktiivisiin toimijoihin ja passiivisiin sivustakatsojiin.
Koulutus lisää kiinnostuneisuutta kunnan asioihin
Selvityksen mukaan kunnan asiat kiinnostavat kuntalaisia ainakin jossain määrin ja vain kolme prosenttia vastanneista ei ole kiinnostunut lainkaan kuntansa asioista. Kiinnostuneimpia kuntansa asioista ovat yli 40-vuotiaat ja korkeammin koulutetut. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista jopa kolme neljästä on vähintään melko kiinnostunut kuntansa asioista.
Puolet vastanneista ei saa kokemansa mukaan riittävästi tietoa osallistumis- ja vaikuttamistavoista eikä valmisteltavina olevista asioista. Vain neljänneksen mielestä valmisteltavia asioita on helppo seurata.
Varsinkin kunnan asioista kiinnostuneet eivät tunne saavansa tarpeeksi tietoa valmisteltavista päätöksistä. Toisaalta joka kuudes vastanneista ei edes tarvitse tai halua tietoa näistä asioista.
Kaksi kolmesta vastaajasta sen sijaan kokee, että he saavat riittävästi tietoa tehdyistä päätöksistä ja kunnan palveluista. Ja mitä kiinnostuneempi kunnan asioista on, sitä paremmin tuntee tietoa myös saavansa. Tietoa jo tehdyistä päätöksistä ja palveluista näyttääkin olevan melko hyvin saatavilla.
Kunnan asioiden hoidossa nähdään yleisesti olevan parantamisen varaa. Lähes kahden kolmanneksen mielestä asioita voidaan hoitaa nykyistä paremmin.
Välillisen demokratian uskottavuus kyseenalainen
Kuntalaiset suhtautuvat varauksella kunnallispolitiikkaan. Puolueiden ja poliitikkojen toiminta koetaan kaukaiseksi ja 61 prosentin mielestä puolueita kiinnostavat lähinnä valitsijoiden äänet. Puolet vastaajista näkee, että kunnanvaltuutetut menettävät pian vaalien jälkeen kosketuksen äänestäjiin ja jopa kolmannes ei luota kunnallispoliitikkoihin.
Kuntalaiset kokevat osittain voimattomuuttakin kunnallisten päätöksentekoelimien, kunnan hallituksen, valtuuston ja lautakuntien edessä. Yli puolet kyselyyn vastanneista ei usko itsellään olevan mitään sananvaltaa päätöksiin. Samoin yli puolet kokee päätösvallan keskittyvän liian harvoille henkilöille.
Äänestämiseen uskotaan vielä jossain määrin ja runsas kaksi kolmesta näkee kuntavaaleissa äänestämisen vaikuttavan kuntien asioiden hoitoon. Tosin jo kuudennes näkee asian päinvastoin.
Palvelujen kehittäminen ja suora vaikuttaminen kiinnostavat
Kuntalaiset haluavat osallistua palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Selvityksessä eniten kiinnostusta herättävät vanhuspalvelut, oman asuinalueen viihtyisyys ja terveyspalvelut. Noin kolme neljästä haluaisi lisätä osallistumismahdollisuuksia näiden palvelujen kehittämisessä.
Kunnallisten hyvinvointipalvelujen osallisuuden lisäämiselle eli käyttäjädemokratialle näyttää olevan tilausta. Kolme neljästä vastaajasta katsoo, että palvelun käyttäjiä tulisikin ottaa mukaan nykyistä enemmän toiminnan suunnitteluun.
Palvelujen suunnittelussa halutaan eniten kuntalaisten äänen kuulumista palautejärjestelmien ja mielipidekyselyjen avulla. Noin 85 prosenttia vastaajista on sitä miltä, että kunnan tulisi sekä kehittää palvelujen kehittämistä tukevia palautejärjestelmiä että parantaa palautteenantomahdollisuuksia. 80 prosenttia kysyisi mielipiteitä mielipidekyselyillä.
Suurinta vastustusta herättää neuvoa-antavan kansanäänestyksen käyttö. Kuitenkin vain 15 prosentin mielestä tärkeistä asioista ei pidä järjestää neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä.
Kuntaliiton selvitykseen vastasi viime keväänä 5 183 kuntalaista Espoosta, Helsingistä, Joensuusta, Jyväskylän maalaiskunnasta, Kauniaisista, Kemistä, Kiuruvedeltä, Lahdesta, Lapinlahdelta, Mynämäeltä, Oulunsalosta, Tampereelta, Turusta ja Vantaalta. Kyselyn vastausprosentti oli 45.
Selvitys on osa Kuntien demokratiatilinpäätös –hanketta. Selvitys raportoidaan kokonaisuudessaan ensi tammi-helmikuussa. Selvityksen tuloksia käytetään kuntien demokratian tilan itsearviointivälineen kehittämisessä.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Päivi Kurikka, p. (09) 771 2509, 050 301 9068
kehitysjohtaja Kaija Majoinen, p. (09) 771 2512, 0500 811 239
toimitusjohtaja Risto Parjanne, p. (09) 771 2000, 050 667 20
Lisätietoja kunnista:
Espoo: kaupunginsihteeri Mari Immonen, p. (09) 8162 2252
Helsinki: tutkija Pia Bäcklund, p. (09) 310 36521
Joensuu: kaupunginsihteeri Jari Horttanainen, p. (013) 267 5207, 0400 379 932
Jyväskylän mlk: kehittämisjohtaja Tapio Soini, p. (014) 336 5106, 050 064 2856
Kauniainen: Hallintopäällikkö Tina Strandberg, p. (09) 50561
Kemi: kaupunginsihteeri Matti Kurkela, p. (016) 259 211
Kiuruvesi: kaupunginsihteeri Jorma Konttinen, p. (017)2729012, 0400-578004
Lahti: tutkimus- ja kehittämispäällikkö Sari Alm, p. (03) 814 2162, 050 398 5162
Lapinlahti: kunnansihteeri Matti Sollo, p. (017) 272 0021
Mynämäki: kehitysjohtaja Jorma Rakkolainen, (02) 4376 626
Oulunsalo: hallintojohtaja Sirkka Ylitervo, p. (08) 5203 180, 050 3886806
Tampere: kuntademokratian kehittämispäällikkö Antti Leskinen, p. 040 849 314
Turku: koordinaattori Irene Jaspi, p. (02)262 7593, 050 559 0593
Vantaa: Aluejohtaja Ismo Airinen, p. (09) 83930227, 0400 773203
Lisätietoja verkkosivuilla
Demokratiatilinpäätös -hanke: www.kunnat.net > Kuntakehitys ja tutkimus > Demokratia > Kehittämisen työvälineitä > Demokratiatilinpäätös > Hankkeen teemat (http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;348;29450;30466;71028;71113).
Tiedoksi toimituksille
Materiaalit ovat toimitusten käytettävissä ennakkoon osoitteessa www.kunnat.net/mediatiedotteet.
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunernas skuldsättning hotar öka – förbättrad produktivitet en del av anpassningen30.3.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Publiceras måndagen den 30 mars kl. 02.00 Kommunernas ekonomiska läge ser för närvarande ganska ljust ut. Om 12 månader uppskattas läget dock bli sämre. Också kommunernas skuldsättning hotar att öka. De flesta kommuner anser att kommunens ekonomi behöver anpassas betydligt eller åtminstone måttligt. På längre sikt är kommunerna beredda att vidta anpassningsåtgärder genom att förbättra sin produktivitet. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets ekonomibarometer våren 2026.
Kuntien velkaantuminen uhkaa kiihtyä – tuottavuuden parantaminen osaksi kuntien omia sopeutustoimia30.3.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometri, julkaisuvapaa ma 30.3.2026 klo 02.00. Kuntien talouden tila näyttäytyy tällä hetkellä melko valoisana. Näkymät kuitenkin heikkenevät arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Myös kuntien velkaantuminen uhkaa nousta. Valtaosa kunnista tunnistaakin taloudessaan huomattavan tai kohtalaisen sopeutustarpeen. Pidemmällä aikavälillä kuntakenttä on valmis toteuttamaan sopeutustoimia tuottavuuttaan parantamalla. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometristä.
Joensuu stad utsedd till Bästa infrastrukturbeställare 202527.3.2026 13:00:00 EET | Pressmeddelande
Kommunförbundet och INFRA rf har beviljat Joensuu stad utmärkelsen Bästa infrastrukturbeställare 2025. Joensuu är en öppen och utvecklingsvänlig beställare av infrastruktur, som har ett nära samarbete med regionens företag och utbildningsorganisationer. Staden använder sig av en regelbunden marknadsdialog samt främjar digitalisering och utsläppssnåla metoder för genomförande.
Joensuun kaupunki on vuoden 2025 paras infratilaaja27.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Kuntaliitto ja INFRA ry ovat myöntäneet Joensuun kaupungille vuoden 2025 Paras infratilaaja -tunnustuksen. Joensuu on avoin ja kehitysmyönteinen infratilaaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä alueen yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kaupunki hyödyntää säännöllistä markkinavuoropuhelua, edistää digitalisaatiota ja edistää vähäpäästöisiä toteutusmenetelmiä.
Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme