Liityntäparkit vähentävät merkittävästi työmatka-autoilua

Autoilijoille tärkeimmät syyt käyttää liityntäpysäköintiä ovat ajoneuvoliikenteen ruuhkat, hyvät joukkoliikenneyhteydet liityntäparkista, vaikeus löytää pysäköintipaikkaa ja se, että auto on tarpeen osalla matkasta. Pyöräilijöille selvästi tärkein syy on se, että määränpäähän on pitkä matka pyörällä. Myös hyvät joukkoliikenneyhteydet liityntäparkista, matkan nopeutuminen ja se, että pyörää tarvitaan osalla matkaa, ovat usein mainittuja syitä valinnalle. Ilman liityntäparkkia vain yksi pyöräilijä neljästä vaihtaisi autoon: heidän ykkösvaihtoehtona parkin sijaan olisi tehdä matka kävellen ja junalla tai metrolla.

Autoilijat mainitsivat useimmin liityntäpysäköintialueen valintaperusteeksi sujuvan yhteyden junaan, metroon tai bussiin. Seuraavaksi eniten valintaan vaikuttivat parkkipaikkojen riittävä määrä ja se, että alue oli lähellä lähtöpaikkaa. Myös pyöräilijät arvostavat sitä, että liityntäpysäköinti on mahdollista lähtöpaikan – useimmiten kodin – lähellä. Pyöräilijät pitävät tärkeänä liityntäpysäköintialueen laatua: he arvostavat runkolukittavia pyörätelineitä, sääsuojaa, valaistusta ja pelkäävät ilkivaltaa.

Pyöräilijät ovat vannoutuneita ulkona liikkujia: talvella neljä viidestä jatkaa pyöräilyä tai vaihtaa kävelyyn. Vain 4 prosenttia vaihtaa talvella autoon. Pyöräilijät ovat myös reippaita ja joustavia: heistä yli puolet on valmis kävelemään enemmän kuin 800 metriä asemalle tai pysäkille, kolmannes jopa yli kilometrin. Autoilijat taas haluavat pysäkin kodin viereen: heistä yli puolet on valmis kävelemään korkeintaan 400 metriä.

HSL kehittää liityntäpysäköintiä yhdessä seudun kuntien ja valtion kanssa.
”Seudullisesti merkittäville liityntäpysäköintialueille on tavoitteena lisätä noin 6000 uutta autopaikkaa ja noin 8200 pyöräpaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Liityntäpysäköintialueiden toteutuksessa sovelletaan uutta kustannusjakoperiaatetta, jossa jaetaan vastuuta liityntäpysäköintipaikan sijaintikunnan, käyttäjän kotikunnan ja matkan kohdekunnan sekä valtion kesken”, HSL:n liikennejärjestelmäosaston johtaja Sini Puntanen sanoo.

Tutkimuksen aineisto kerättiin viime syksynä Helsingin seudun 14 kunnan liityntäpysäköintialueilla. Helsingin seudulla mukana olivat Pääradan, Oikoradan, Rantaradan ja Vantaankosken radan rautatieasemien, metroasemien sekä tärkeimpien bussiterminaalien ja -pysäkkien liityntäpysäköintialueet. Seudun ulkopuolelta mukana olivat Siuntion, Inkoon, Karjaan, Riihimäen ja Lahden rautatieasemien sekä Lohjan ja Porvoon liityntäpysäköintialueet.

Tutkimuksessa jaettiin liityntäparkkeihin pysäköityihin autoihin ja polkupyöriin yhteensä 10 575 tutkimuslomaketta. Tutkimuksen vastausprosentti oli 28.

Alueet olivat hyvin erilaisia: kun Keravan asemalla havaittiin yli 450 pysäköityä autoa ja lähes 1 000 polkupyörää, hiljaisimmille alueille oli pysäköity vain yksi ajoneuvo.

Tutkimus tehtiin nyt ennen suurien liikennejärjestelmähankkeiden, Kehäradan ja Länsimetron valmistumista sekä kaarimaisten tariffivyöhykkeiden käyttöönottoa. Tutkimus tehdään seuraavan kerran hankkeiden valmistuttua.