Musiikista hyötyä muistisairaiden ja aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa
”Tutkimuksemme osoitti, että potilaan pian aivohalvauksen jälkeen aloittaman musiikin kuuntelun positiiviset vaikutukset kognitiiviseen kuntoutumiseen näkyvät vielä kuusi kuukautta sairastumisen jälkeen. Myös muistisairailla yhdessä omaisen tai hoitajan kanssa laulaminen tai musiikin kuunteleminen paransi kognitiivista toimintakykyä ja mielialaa sekä ylläpiti muistin toimintaa pitkäkestoisesti”, kertoo Särkämö.
Tutkimuksen mukaan musiikki lisää keskittymiskykyä, nostaa mielialaa, vähentää sekavuutta ja masentuneisuutta sekä parantaa muistin toimintaa. Musiikin kuntouttava vaikutus ei riipu aiemmasta musiikkiharrastuksesta.
Särkämön mukaan musiikin kuntouttava vaikutus perustuu sen kykyyn stimuloida ja muokata aivoja erittäin laaja-alaisesti, aktivoida mielihyvä- ja palkitsemisjärjestelmää, tahdistaa motoriikkaa sekä lieventää stressiä. Musiikin kuuntelu vaikuttaa toipuvien aivojen rakenteeseen aiheuttamalla etuotsalohkolla ja limbisillä aivoalueilla (pihtipoimun etuosa, tyvitumakkeiden alaosa) neuroplastisia muutoksia, jotka ovat yhteydessä parempaan kognitiiviseen ja emotionaaliseen toipumiseen. Käytännössä näiden alueiden tilavuus aivoissa kasvoi musiikin kuuntelun seurauksena.
Passiivisen oleskelun sijaan järjestelmällistä musiikin kuuntelua
Huolimatta siitä onko kyseessä äkillinen aivovaurio, krooninen jälkitila tai hitaasti etenevä aivosairaus, voidaan varsinaista kuntoutusta parhaassakin tapauksessa tarjota vain murto-osaksi potilaan aktiiviaikaa. Kuntoutus ja sitä tukevat arkitoimet kattavat yhteensä vain 30 prosenttia vuodeosastolla toipuvan aivoinfarktipotilaan päivästä.
Passiivisen oleskelun sijaan potilaille voitaisiin tarjota järjestelmällistä musiikin kuuntelua. Toipumisen alkuvaiheessa jo tunnin päivittäinen kuuntelu kohentaa potilaan aivotoimintoja ja psyykkistä tilaa.
”Erityisen merkittävää on se, että koulutetun terapeutin antaman kuntoutuksen ohella myös oma musiikkiharrastus voi olla hyödyllistä neurologisen kuntoutumisen ja aivojen kannalta. Väestön ikääntyessä ja aivoverenkiertohäiriöiden sekä muistisairauksien yleistyessä tämä mahdollistaa yhä useamman kuntoutusta tarvitsevan vanhuksen toimintakyvyn ja elämänlaadun tukemisen musiikin avulla”, Särkämö sanoo.
Tällä hetkellä musiikin kuuntelua suositellaan potilaille ja heidän omaisilleen kuntoutumisen tueksi muutamissa sairaaloissa ja kuntoutusyksiköissä niin Suomessa kuin ulkomailla, mutta systemaattisesti sitä ei vielä käytetä. ”Lisätutkimuksia tarvitaan optimaalisen kuntoutusmusiikin laadun, määrän ja ajoituksen määrittämiseksi”, tiivistää Särkämö.
Tutkimukset toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen, HYKS:n ja TYKS:n neurologian klinikoiden, HUS-Kuvantamisen, Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen, Sibelius-Akatemian, Miina Sillanpään säätiön, Barcelonan yliopiston sekä useiden Helsingin ja Espoon alueen muistisairaiden hoito- ja palveluyksiköiden kanssa. Tutkimuksiin osallistuu yhteensä 120 aivohalvauspotilasta sekä 89 muistisairasta yhdessä omaisen tai hoitajan kanssa.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Teppo Särkämö, Helsingin yliopisto, p. 050 448 4144, teppo.sarkamo (at) helsinki.fi
Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Terhi Loukiainen
p. 029 533 5068
terhi.loukiainen (at) aka.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2025 rahoitamme tutkimusta lähes 515 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Äkkikuoleman riski suurenee sydämen rasvoittumisen myötä –lisääntynyt ylipainoisuus suurimpia uhkia9.4.2025 09:08:10 EEST | Tiedote
Sydänpysähdyksen aiheuttama äkkikuolema vaatii yleensä kolme asiaa: jonkin kuolemalle altistavan sydänsairauden, sydämen alttiuden lisälyönneille sekä jonkin hetkellisen, muuttuvan riskitekijän. Tämä ilmenee Oulun yliopiston professorin ja Oulun yliopistollisen sairaalan ylilääkärin Juhani Junttilan sydänpysähdyksen aiheuttamaan äkkikuolemaan liittyvästä tutkimuksesta, jota hän on jo vuosia tehnyt Suomen Akatemian rahoituksella.
Suomen Akatemia valmistelee yliopistoille hakua ulkomaisten tutkijoiden kutsumiseksi Suomeen27.3.2025 15:20:44 EET | Tiedote
Suomen Akatemia suunnittelee uutta rahoitushakua, joka vahvistaisi yliopistojen mahdollisuuksia rekrytoida kansainvälisiä osaajia Suomeen.
RCF preparing call for universities to invite foreign researchers to Finland27.3.2025 15:20:44 EET | Press release
The Research Council of Finland (RCF) is planning a new funding call to help universities recruit international experts to Finland.
Sydänpysähdyksestä toipumista edistetään suomalaisvetoisella kansainvälisellä tutkimuksella25.3.2025 10:52:17 EET | Tiedote
Tutkijat 60 eri teho-osastolla ympäri maailmaa selvittävät keinoja nopeuttaa ja parantaa sydänpysähdyksen jälkeistä toipumista teho-osastolla. Koko tutkimusta johtaa Helsingin yliopiston ensihoitolääketieteen professori ja HUSin anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Markus Skrifvars yhdessä Lundin yliopiston professorin Niklas Nielsenin kanssa. Suomen Akatemia rahoittaa Skrifvarsin osuutta.
Laajennettu todellisuus avuksi ekologisemman ruoan tuottamiseen19.3.2025 09:35:16 EET | Tiedote
Laajennettu todellisuus mahdollistaa ihmisen aistimusten keinotekoisen muokkaamisen. Esimerkiksi kasvisruokaa on laajennetussa todellisuudessa onnistuttu tekemään entistä houkuttelevammaksi. ”Tämä voisi olla yksi keino mahdollistaa ekologisesti entistä monipuolisempi ruoantuotanto, ja samalla saada ihmiset syömään terveellisemmin”, arvioi Tampereen yliopiston tietojenkäsittelyopin professori Roope Raisamo, joka on vuosia tehnyt Suomen Akatemian rahoituksella tutkimusta laajennetusta todellisuudesta eri käyttötarkoituksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme