YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE KÄYNNISTYY TÄNÄÄN
Siirtymäkausi käynnistyy yhtä aikaa 27 EU-maassa, Islannissa, Norjassa, Liechtensteinissä sekä Sveitsissä. Tilisiirron siirtymäkausi päättyy 2010. Siirtymäkauden aikana otetaan käyttöön 31 maan laajuinen maksuliikenteen kotimarkkina-alue. Yhtenäisen euromaksualueen kehittämisen tavoitteena on, että pankit ja asiakkaat voivat käyttää samoja järjestelmiä kaikkien euromääräisten maksujensa hoitamiseen, oli kyseessä maksu maan sisällä tai maksu toiseen yhtenäisen euromaksualueen maahan.
SEPAn päämääränä on luoda maksamisen peruspalveluille (tilisiirto, suoraveloitus ja maksukortti) yhtenäiset käytännöt ja standardit. Peruspalveluiden lisäksi pankit voivat halutessaan tarjota asiakkailleen erilaisia lisäpalveluita. Yhtenäinen euromaksualue on eurooppalaisten pankkien, kansallisten keskuspankkien, Euroopan keskuspankin sekä Euroopan komission yhteinen tavoite.
Yhtenäinen tilisiirto koko alueella
Yhtenäisellä eurooppalaisella tilisiirrolla voi maksaa ja vastaanottaa maksuja samalla tavalla kaikkialla SEPA-alueella. Asiakkaan ja pankin tunnistetietoina käytetään tilinumeron kansainvälistä esitystapaa (IBAN) ja pankkitunnistetta (BIC), joiden perusteella maksu välitetään maksun saajalle.
IBAN ja BIC ovat olleet pakollisia rajat ylittävissä EU- ja ETA-alueen maksuissa jo 1.1.2007 alkaen. Kansainvälinen tilinumeron esitystapa IBAN korvaa asteittain siirtymäkauden aikana myös kotimaisen tilinumeron esitystavan.
Pankit siirtyvät SEPAn myötä käyttämään kansainvälisiä sanomastandardeja yhtenäisen euromaksualueen tilisiirron ja suoraveloituksen välityksessä. Tämä edellyttää muutoksia myös yritysasiakkaiden järjestelmiin.
Eurooppalainen suoraveloitus maksupalveludirektiivin myötä?
Eurooppalaisen suoraveloituksen käyttöönotto mahdollistuu, kun maksupalveludirektiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 2009 marraskuuhun mennessä. Suoraveloitus on tervetullut lisäpalvelu rajat ylittävään laskutukseen ja maksamiseen. Suomessa pankit kuitenkin uskovat, että kansallinen suoraveloitus tulee asteittain korvautumaan e-laskuun perustuvilla palveluilla.
Maksukortit SEPA-yhteensopiviksi
Pankit laskevat liikkeelle SEPA-yhteensopivia maksukortteja viimeistään vuoden 2008 alusta lähtien. Kortin käyttö näkyy asiakkaan tilillä kuten kotimaisessa käytössä tällä hetkellä. Kuluttajalle kortin käyttö on jatkossa koko euroalueella samanlaista.
Pankit laskevat liikkeelle SEPA-yhteensopivia maksukortteja omien päätöstensä ja omien aikataulujensa mukaisesti. Käytännössä näitä kortteja Suomessa ovat jo tällä hetkellä kaikki Visat, MasterCardit ja Visa Electron-kortit. Myös edellytyksiä yhteiseurooppalaiselle SEPA-kortille ollaan edelleen kehittämässä. Aiemmista tulkinnoista poiketen nykyisten kansallisten korttien jatko on vielä avoinna. Pankit tekevät päätökset omasta korttivalikoimastaan pankkikohtaisesti.
Kaikissa SEPA -yhteensopivissa korteissa on EMV -siru ja maksut tehdään kortin siruominaisuuksia käyttäen. Tavoitteena on, että vuoden 2010 loppuun mennessä kauppojen sirumaksupäätteiden määrä olisi kattava, ja että maksupäätteissä käytettäisiin kortin sirulla olevia maksamisominaisuuksia. Kauppias kuitenkin päättää mitkä kortit hän hyväksyy maksuvälineeksi, ja millä aikataululla hän ottaa käyttöön sirukortteja lukevat maksupäätteet.
Tietoa SEPAn tuomista muutoksista vielä tarvitaan
Suomen Pankin marraskuussa julkistaman rahoitustutkimuksen mukaan yritysten SEPA tietämys on jo melko hyvä, mutta tietämyksessä on kuitenkin isoja eroja erikokoisten yritysten väillä. Suurista yrityksistä yli 60 % tietää yhtenäisestä euromaksualueesta vähintään jonkin verran. Lisätietoa SEPAsta tarvitsevien pienten yritysten osuus on sen sijaan kasvanut vuotta aiemmin tehdystä kyselystä. Tutkimuksen mukaan SEPA-palveluiden käyttöönotto on vasta aluillaan.
Myös kuluttajien tietämys euromaksualueen sisällöstä ja vaikutuksista on vielä vähäistä. Finanssialan Keskusliiton joulukuun lopussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan kuluttajat kaipaavat edelleen tietoa SEPAsta mm. tiedotusvälineiden ja oman pankin kautta.
Lisää SEPAsta Finanssialan Keskusliiton kotisivuilta www.fkl.fi:
SEPA-siirtymäsuunnitelma (3. versio, 28.1.2008)
Sivustolla on myös päivitetty viestintäaineisto
Lisätietoja:
Finanssialan Keskusliitto
Johtaja Timo Ylitalo, puh. 020 793 4260
Maksuliikenneasiantuntija Anne Nisén, puh. 020 793 4254
Suomen Pankki
Johtokunnan neuvonantaja Harry Leinonen, puh. 010 831 2112
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Markkinoiden hermoilu hellitti tullisopimusten myötä – Rahastopääoman arvo kohosi yli 190 miljardin euron11.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yhteensä 807 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa lähes 191 miljardia euroa.
Stressitestien mukaan suomalaispankit selviäisivät rankoissakin oloissa – vakavaraisuusvaatimusten lisäkiristykset heikentäisivät pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua4.8.2025 14:57:51 EEST | Tiedote
Finanssiviranomaisten suorittamien stressitestien perusteella suomalaispankit pystyvät selviytymään merkittävästäkin toimintaympäristön heikentymisestä – niiden toimintakyky säilyy edelleen vahvana. Hyvät tulokset osoittavat FA:n mielestä, ettei pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ole syytä enää kiristää. Vaatimusten tiukentaminen heikentäisi pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua. Euroopan pankkiviranomainen (EBA), Euroopan keskuspankki (EKP) ja Finanssivalvonta toteuttivat suomalaisten pankkien stressitestit. Testien tarkastelujakso kattaa vuodet 2025–2027 ja ne pohjautuvat perusskenaarion lisäksi heikomman kehityksen skenaarioon. Vakavaraisuusvaatimukset edellyttävät, että pankeilla on oltava tietty määrä omia varoja suhteessa riskeihin, joita pankkien saamisiin ja muuhun toimintaan liittyy.
Pankin turvatili on sitkeä valhe – Pankki ei tarvitse asiakkaan tunnuksia rahojen turvaamiseen31.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Pankkien nimissä soitettavat huijauspuhelut ovat yleistyneet kesällä. Huijarit saattavat kohdistaa yrityksiään henkilöille, joilla on käyttöoikeudet yritysten tileille. Pankki ei koskaan pyydä verkkopankkitunnuksia tai salasanaa puhelimessa tai viestillä. Minkäänlaista ”pankin turvatiliä”, jonne varat siirretään turvaan, ei ole olemassa. Jos yhteydenottaja pyytää tunnuksia tai tarjoutuu siirtämään rahat turvatilille, kyseessä on huijari. Yli 7 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Huijausten torjuntaa helpottaisi, jos myös somealustojen kaltaiset palveluntarjoajat velvoitettaisiin torjuntaan.
Suomalaiset tyytyväisiä vakuutuksiinsa – hakemusten hylkäykset harvinaisia, 86 prosenttia koki korvauksen vastanneen sattunutta vahinkoa24.7.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Kyselyn vastaajista 27 prosenttia on hakenut viimeisen vuoden aikana korvausta vakuutusyhtiöiltä. Eniten vahinkoja on tapahtunut lapsiperheille, joista jopa 44 prosenttia on hakenut korvausta. Vain viisi prosenttia hakemuksista hylättiin. Vastaajista 86 prosenttia koki korvauksen vastanneen sattunutta vahinkoa. Useimmiten korvausta on haettu kotivakuutuksesta (30 prosenttia) ja autovakuutuksesta (22 prosenttia). Tiedot käyvät ilmi Finanssiala ry:n Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselystä. Keväällä 2025 tehtyyn kyselyyn vastasi noin tuhat 18–79-vuotiasta mannersuomalaista.
Ambulanssilento Suomeen vai yksiö Töölöstä? - Lähes puolet uskoo virheellisesti, että valtio kustantaa sairaalle kotiinkuljetuksen ilman matkavakuutusta14.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jopa 48 prosenttia suomalaisista uskoo valtion hoitavan kuljetuksen kotimaahan vakavan sairauden tai onnettomuuden sattuessa. Alle 40-vuotiaat uskovat muita ikäryhmiä useammin valtion kustantavan kotiinkuljetuksen. Tiedot ilmenevät Finanssiala ry:n (FA) Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselystä. Todellisuudessa paluukuljetuksen kustannukset saattavat kuitenkin nousta pahimmillaan jopa 200 000 euroon ilman voimassa olevaa matkavakuutusta. Ulkomaille lähdettäessä oman matkavakuutuksen sisältö tulee aina tarkistaa huolellisesti hyvissä ajoin etukäteen. Norstat Finland Oy:n vuonna 2025 tekemän kyselyn kohderyhmään kuuluivat mannersuomalaiset 18-79-vuotiaat henkilöt (n=1000).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme