Suomen Yrittäjät

Turun Kauppakorkeakoulu, Suomen Yrittäjät: Yritysten lopettamiseenkin kannustettava

Jaa
TIEDOTE 24.4.2008. Yrityksen lopettaminen on useimmiten yrittäjän elämäntilanteeseen liittyvä henkilökohtainen ratkaisu, johon yrittäjä päätyy pitkällisen prosessin tuloksena. Luopumisen taustalla on harvoin mitään suoraan liiketoimintaan liittyvää syytä.

- Vain harvoin yrittäjyydestä luopuminen on seurausta epäonnistuneesta yritystoiminnasta. Valtaosassa luopumisista on kyse yrityksen hallitusta alasajosta, myynnistä tai toiminnan hiipumisesta pöytälaatikkoyritykseksi, Turun kauppakorkeakoulun TSE Entren johtaja, dosentti Jarna Heinonen toteaa.


EXIT – Kuka Suomessa luopuu liiketoiminnasta ja miksi? -tutkimuksen mukaan yrittäjyys on myönteinen kokemus yli 60 prosentille luopuneista. Osa yrittäjistä viivyttää yrityksestään luopumista kuitenkin liian pitkään.

Yleisin liiketoiminnallinen lopettamisen syy oli kilpailun kovuus, jolloin yritysten keskinäinen kilpailu muodostui liian kovaksi eikä toiminnasta muodostunut kannattavaa.

Kynnys luopua huonosti menestyvästä liiketoiminnasta on korkea, koska yrittäjyys ymmärretään usein ”lopulliseksi” valinnaksi. Osittain kyse saattaa olla suomalaiseen kulttuuriin liittyvästä epäonnistumisen ja leimautumisen pelosta. Tutkimus kumoaa käsityksen siitä, että yrityksestä luopumisen – tai edes sen lopetuksen – taustalta löytyisi yrittäjän epäonnistuminen.

- Yrittäjyyspolitiikassamme tulisi kiinnittää enemmän huomiota taloudellisesti perusteltujen lopettamisten kannustamiseen ja uusien yritysideoiden työstämiseen. Perusteettomasti pitkitetyt lopetukset kuluttavat henkisiä ja taloudellisia pääomia niin yksilöiden kuin kansantalouden tasolla, Heinonen sanoo.

Dynamiikka vähäistä

Suomalaista yritystoimintaa leimaa vähäinen dynamiikka. Yrittäjät haluavat turvata olemassa olevan yritystoiminnan jatkuvuuden ja välttää sen lopettamisen.

- Elinkelpoisten yritysten jatkuvuuden esteeksi tulee monesti niiden liian pieni koko ja yrittäjäkeskeisyys. Yrityksen kasvattaminen on edellytys sen onnistuneelle eteenpäin siirrolle, Turun kauppakorkeakoulun tutkija Satu Aaltonen arvioi.

Dynamiikan vähäisyyteen vaikuttaa myös se, että liiketoiminnan uudelleen aloittavien yrittäjien määrä on alhainen. Yritystoiminnan hiipuminen ja alasajo sekä vähäinen yritysmyyntien ja -siirtojen määrä antavat samansuuntaisia viitteitä.

Turun Kauppakorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan nuoret siirtyvät herkästi yrittäjäuralta palkansaajiksi. Suomen Yrittäjien arvion mukaan yritystoimintansa nopeasti lopettaneille nuorille yrittäjyys on yksi vaihtoehtoinen reitti työelämään. Monelle nuorelle yrityksen perustaminen antaa mahdollisuuden näyttää kykyjään ja antaa lisäaikaa etsiä rauhassa työmarkkinoilta houkuttelevia työtarjouksia.

- Yrittämisen tulisi olla kuitenkin kaikille nuorille aito vaihtoehto palkkatyön rinnalla, ekonomisti Harri Hietala Suomen Yrittäjistä sanoo.

Neljäsosa tällä vuosikymmenellä yritystoiminnasta luopuneista yrittäjistä oli alle 40-vuotiaita. Yritystoiminnasta luopuneista 60 vuotta täyttäneitä oli vajaa viidennes. Sekä 40–49 että 50–59 -vuotiaana toiminnan oli päättänyt 28 prosenttia yrittäjistä.

Terveydelliset syyt lopettamiseen huolestuttavan korkeita

Yleisimpiä henkilökohtaisia lopettamisen syitä olivat terveydelliset syyt, riittämätön taloudellinen tuotto ja halu jäädä eläkkeelle. Seuraavaksi yleisimpinä ryhminä olivat yrittäjät, joilla yritystoiminta oli alkujaankin suunniteltu väliaikaiseksi ratkaisuksi, mielenkiinto hiipui tai yrittäjä sai houkuttelevan työtarjouksen. Terveys on keskeisenä syynä kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 20–39 -vuotiaissa.

- Tämä on huolestuttava tulos. Yrittäjän täytyisi huolehtia myös omasta terveydestään ja jaksamisestaan. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien aluejärjestöt ovat innostaneet yrittäjiä säännönmukaiseen kuntoiluun ja terveydestä huolehtimiseen. Yrittäjän oma hyvinvointi antaa pohjan myös yrityksen johdonmukaiselle kehittämiselle, Harri Hietala toteaa.

Yhteistyössä Suomen yrittäjien kanssa Turun kauppakorkeakoulun TSE Entre on toteuttanut tutkimuksen yritystoiminnasta luopumisesta ja sen syistä 2000-luvun Suomessa.

Tutkimuksen aineisto koostuu keväällä 2007 tehdystä puhelinkyselystä sekä laajasta Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta vuosilta 1992–2004. Puhelinkyselyn kohderyhmänä olivat viimeisen kymmenen vuoden aikana yrityksestään luopuneet nykyiset ja entiset yrittäjät. Tutkimusta on rahoittanut Turun kauppakorkeakoulu ja Yksityisyrittäjäin Säätiö.

Tutkimuksen keskeiset tulokset on julkaistu yhteenvetoraportissa Kuka Suomessa luopuu liiketoiminnasta ja miksi? Raportti on luettavissa osoitteessa

http://info.tse.fi/julkaisut/liite/E2_2008.pdf


Lisätiedot:
Jarna Heinonen, dosentti, TSE Entre, p. 050 563 1713, jarna.heinonen@tse.fi
Satu Aaltonen, projektitutkija, TSE Entre, p. (02) 481 4512, satu.aaltonen@tse.fi
Harri Hietala, ekonomisti, Suomen Yrittäjät, p. 0500 789 906, harri.hietala@yrittajat.fi

Tietoja julkaisijasta

Suomen Yrittäjät
Suomen Yrittäjät
Käynti: Maistraatinportti 2 / Posti: PL 999
00240 HELSINKI

09 229 221 (vaihde klo 8.00-16.00)http://www.yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin keskusjärjestö, joka ajaa yrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäseniä Yrittäjien paikallisyhdistyksissä on lähes 70 000 ja toimialajärjestöissä noin 36 000. Ne työllistävät Tilastokeskuksen (2023) mukaan yrittäjät mukaan lukien noin 590 000 henkilöä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 171 miljardia euroa. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 372 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 60 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät

Yrittäjägallup: Suuret yritykset pidentävät laittomasti maksuaikoja10.5.2025 07:02:00 EEST | Tiedote

Lähes 60 prosenttia pk-yrityksistä kertoo Yrittäjägallupissa, että maksuaikalakia ei ole noudatettu. Suurten yritysten lisäksi myös valtio- ja kuntaomisteiset yhtiöt pitkittävät maksuaikoja yli lain salliman rajan. – Maan tapa on, että suuryritys vain yksipuolisesti ilmoittaa pienyrittäjän saavan rahansa myöhemmin. Hallitus voisi halutessaan parantaa yrittäjien asemaa muuttamalla maksuehtolakia, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye