Suomalaistutkijat löysivät geenin, joka muuttaa paksusuolen hyvänlaatuiset kasvaimet pahanlaatuisiksi syöpäkasvaimiksi
Paksu- ja peräsuolen syöpä ovat eräitä miesten ja naisten yleisimmistä syövistä länsimaissa – keskimäärin 6 prosenttia väestöstä sairastuu näihin syöpiin. Riskitekijöitä ovat kasvis- ja kuituköyhä, runsaasti eläinrasvoja sisältävä ravinto, johon liittyy liikunnan puute ja liikalihavuus. Useimmissa tapauksissa paksusuolen syöpä kehittyy hitaasti, jopa usean vuosikymmenen aikana, joten paksusuolen syöpää tavataan lähinnä yli viisikymmenvuotiailla potilailla.
Syövän syntyessä paksusuolen sisäpinnalle muodostuu ensin hyvänlaatuinen kasvain, niin kutsuttu adenooma tai polyyppi (oheinen kuva). Arvioidaan, että lähes puolella länsimaisista 50-vuotiaista henkilöistä on adenoomia, joissa tapahtuvat vahingolliset geenimuutokset lopulta johtavat pahanlaatuiseen kasvaimeen eli paksusuolen syöpään. Vain pieni osa adenoomista muuttuu pahanlaatuisiksi, ja muutos syöväksi voi viedä jopa vuosikymmenen. Kuitenkin paksu- ja peräsuolen syöpä on kolmanneksi yleisin syöpä, ja sitä esiintyy suunnilleen yhtä paljon miehillä kuin naisilla. Paksu- ja peräsuolen syövän lisääntyminen liittyy usein elintason nousun mukanaan tuomiin elintapojen muutoksiin ja se on lisääntymässä Suomessa; nykyään uusia tapauksia todetaan noin 3 000 vuodessa.
Cancer Cell-lehden verkkosivuilla 6.5. julkaistava suomalaistutkimus kuvaa geenin ja mekanismin, jolla adenooma muuttuu pahanlaatuiseksi. Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, että useiden normaalielinten, kuten silmän ja maksan, kehittymiseen sikiöaikana osallistuva PROX1-geeni alkaa toimia uudelleen paksusuolen syövän pahanlaatuistumisessa. PROX1-geenin toiminnan osta kasvainsolut pystyvät lisääntymään ilman ympäröivien kudosten antamia signaaleja, mikä johtaa suolen solujen liialliseen kasvuun ja pahanlaatuistumiseen.
PROX1-geenin poistaminen syöpäsoluista palautti kasvainsolujen hyvänlaatuiset piirteet ja vaimensi niiden kasvua, mikä osoitti että PROX1 on syypää niiden pahanlaatuiseen käyttäytymiseen. Tarkoituksena on jatkossa seuloa lääkeaine, joka pystyy estämään PROX1-geenin tuottaman proteiinin toiminnan, mikä johtaisi samoihin vaikutuksiin kuin geenin poistaminen.
Ttukimustyötä ovat johtaneet akatemiatutkija Tatiana Petrova ja akatemiaprofessori Kari Alitalo, jotka ohjasivat samalla opiskelija Antti Nykäsen väitöskirjaopintoja. Yhteistyötä tehtiin myös muiden syöpäbiologien, kehitysbiologien, patologien, geneetikkojen ja bioinformaatikkojen kanssa Suomessa, Yhdysvalloissa, Ranskassa, Englannissa ja Itävallassa.
Tutkimusta ovat tukeneet Sigrid Juseliuksen Säätiö, the Association for International Cancer Research, Suomen Akatemia ja Suomen Syöpäjärjestöt.
Cancer Cell on mailman johtava syöpätutkimuksen tuloksia julkaiseva tiedelehti (impact factor 24.07).
Lisätietoja:
Akatemiaprofessori Kari Alitalo
Puh. 09 191 25511
Sähköposti: kari.alitalo@helsinki.fi
(matkoilla 29.4. - 6.5., jolloin ei puhelimitse tavoitettavissa)
Julkaisu:
Tatiana V. Petrova, Antti Nykänen, Camilla Norrmén, Konstantin I. Ivanov, Leif C. Andersson, Caj Haglund, Pauli Puolakkainen, Frank Wempe, Harald von Melchner, Gérard Gradwohl, Sakari Vanharanta, Lauri A. Aaltonen, Juha Saharinen, Massimiliano Gentile, Alan Clarke, Jussi Taipale, Guillermo Oliver and Kari Alitalo: Homeobox transcription factor PROX1 induces malignant progression of colon cancer by promoting the trtion from benign to highly dysplastic phenotype. Cancer Cell, May 2008.
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lupaava uusi menetelmä hopean irrottamiseen elektroniikkajätteistä – munkkirasva liuottaa ja erottelee hopean romusta12.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Rasvahapot toimivat liuottimena. Prosessi vaatii lisäksi valoa ja laimennettua vetyperoksidia. Uuden menetelmän myötä voidaan turvata hopean saanti ja vähentää ympäristön kuormitusta.
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme