Suomalaistutkijat eristivät ihmisen proteiinikinaasigeenit
Vaikka ihmisen koko geeniperimä onkin kartoitettu, geenien toiminnasta tiedetään varsin vähän, koska useimpia geenejä ei vielä ole pystytty eristämään. Vain osa keskeisimpienkin geeniperheiden, kuten proteiinikinaasien, jäsenistä on eristetty – siitä huolimatta että yli viidesosan proteiinikinaaseista uskotaan vaikuttavan syövän syntyyn. Proteiinikinaasit ovat entsyymejä, jotka lisäävät fosfaattiryhmän muihin proteiineihin ja tätä kautta vaikuttavat solun toimintaan ja solunsisäiseen viestintään.
Akatemiaprofessori Jussi Taipaleen tutkimusryhmä (HY, KTL), yhteistyössä professori Olli Kallioniemen (FIMM) tutkimusryhmän ja amerikkalaisen Origene Technologies -biotekniikkayrityksen kanssa, on eristänyt lähes kaikki ihmisen proteiinikinaasigeenit, ja tuottanut näistä myös mittausten kontrolliksi tarvittavan muodon jolla ei ole entsyymiaktiivisuutta. Tutkimuksessa kinaaseja käytettiin useissa tehoseulonnoissa, joissa löydettiin kaksi uutta kinaasia jotka säätelevät syövän synnylle keskeistä Hedgehog-signalointireittiä. Lisäksi yhteistyössä dosentti Päivi Ojalan (HY) tutkimusryhmän kanssa tutkimuksessa löydettiin uusi kinaasi, jonka aktiivisuutta tarvitaan Kaposin sarkooma herpesviruksen aktivoitumiseen.
Tutkimuksen tulokset julkaistaan 02.05.2008 ilmestyvässä Cell-tiedelehdessä.
”Eristämiämme kinaasigeenejä voidaan käyttää monipuolisesti laajamittaiseen signaalinvälityksen tutkimiseen, ja kinaasigeenit ovat myös erityisen houkuttelevia lääkekehityskohteita syövän lääkehoidossa”, Taipale kertoo.
Taipaleen Biomedicum Helsingissä toimiva tutkimusryhmä kuuluu Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan genomibiologian tutkimusohjelmaan sekä Kansanterveyslaitoksen molekyylilääketieteen osastoon, ja ryhmä on myös osa Suomen Akatemian genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikköä sekä pohjoismaista molekyylilääketieteen huippuyksikköä.
Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, EU FP6 Tumorhost genomics ja Inca -projektit, Biocentrum Helsinki, Helsingin yliopisto, Sigrid Juseliuksen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Eemil Aaltosen säätiö, Maud Kuistilan muistosäätiö ja Syöpäsäätiöt.
Viite:
Markku Varjosalo, Mikael Björklund, Fang Cheng, Heidi Syvänen, Teemu
Kivioja, Sami Kilpinen, Zairen Sun, Olli Kallioniemi, Hendrik G.
Stunnenberg, Wei-Wu He, Päivi Ojala, and Jussi Taipale: Application of active and kinase-deficient kinome collection for identification of kinases regulating
Hedgehog signaling, Cell 133, May 2nd, 2008.
Lisätietoja:
Akatemiaprofessori Jussi Taipale
Puh. 09 191 25556, sähköposti: jussi.taipale@helsinki.fi
Dosentti Päivi Ojala
Puh. 09 191 25548, sähköposti: päivi.ojala@helsinki.fi
Tutkija, FM (väit) Markku Varjosalo
Puh. 09 191 25545, sähköposti: markku.varjosalo@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme