Hermotettu lihassiirre voi palauttaa ilmeen ja hymyn kasvohermohalvauksen jälkeen

Pitkäaikainen kasvohermohalvaus on potilaalle henkisesti raskas ja kuormittava sairaus, sillä se vaikeuttaa merkittävästi sosiaalista kanssakäymistä ja aiheuttaa suuren kosmeettisen ja toiminnallisen haitan. Osa kasvohermohalvauksen saaneista potilaista hyötyy leikkaushoidosta. ”On tärkeää saada tarkempaa tietoa leikkaustulokseen vaikuttavista tekijöistä, jotta hoitoon voidaan valita oikeat potilaat ja jotta leikkausmenetelmiä pystytään kehittämään”, toteaa aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt kirurgian ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri Tuija Ylä-Kotola.

Pitkäaikaisen kasvohermohalvauksen paras tunnettu hoitomuoto on hermotettu vapaa lihassiirre, joka mahdollistaa kasvojen lihasten toiminnan ja tunteiden ilmaisun. Tässä kaksivaiheisessa leikkaushoidossa tuodaan ensin kasvojen vastakkaisen puolen terveestä kasvohermosta hermotus halvaantuneelle puolelle hermosiirrettä käyttäen. Toisessa leikkauksessa noin puoli vuotta myöhemmin otetaan muualta kehosta lihassiirre, jonka oma hermo yhdistetään aiemmin halvaantuneelle puolelle tuotuun hermosiirteeseen ja verisuonet yhdistetään paikalla oleviin verisuoniin. Parhaassa tapauksessa tämä hermotettu lihassiirre korvaa halvaantuneet kasvojen lihakset, ja potilas saa ilmeensä ja hymynsä takaisin.

Ylä-Kotola selvitti väitöstyössään edellä kuvatun leikkaushoidon pitkäaikaistuloksia ja potilastyytyväisyyttä sekä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat toiminnalliseen lopputulokseen.

Hermotetun lihassiirteen saaneista potilaista noin 60 prosentilla siirre toimi hyvin ja he saavuttivat hyvän kasvojen lihassymmetrian. 78 prosenttia potilaista koki elämänlaatunsa parantuneen selvästi. Osalla potilaista lihassiirteen toiminta kuitenkin ajan myötä heikkeni, ja magneettikuvaus osoitti lihassiirteen kutistuneen merkittävästi. Jos lihassiirre näytti magneettikuvauksessa normaalilta, se myös toimi hyvin.

Lihas- ja hermosiirteestä otetuista koepaloista kävi kuitenkin ilmi, että sekä lihassiirteen säikeet että hermosiirteen toimivien hermojen määrä oli merkittävästi vähentynyt myös silloin, kun lihassiirteen toiminta oli hyvä. Kaikista hermosiirteistä löytyi hermokasvutekijäreseptoria ja verisuonikasvutekijää, mutta terveistä hermoista näitä ei löytynyt. Hermokasvutekijäreseptorin ilmeneminen oli yhteydessä hyvään toiminnalliseen tulokseen.

”Aiemmin näiden kasvutekijöiden ilmenemistä ei ole kuvattu ihmisen hermosiirteissä.
Tulevaisuudessa kasvutekijähoidot saattavat auttaa hermoston sairauksista tai vammoista kärsiviä potilaita”, väittelijä toteaa.

LL Tuija Ylä-Kotolan väitöskirja 'Microneurovascular free muscle transfer with cross-over nerve grafts in facial reanimation' (Kasvohermohalvauksen kirurginen hoito vapaalla hermotetulla lihassiirteellä) tarkastetaan perjantaina 23.5.2008 klo 12 HYKS:n Töölön sairaalan luentosalissa, Topeliuksenkatu 5.

Väittelijän yhteystiedot:

Puh. 050 427 1978

Sähköposti: tuijaylakotola@hotmail.com