Imu- ja verisuonien uuskasvun säätelystä apua syöpään ja kudosturvotukseen
Verisuonet ja imusuonet ovat elämälle välttämättömiä järjestelmiä: verisuonet kuljettavat kudoksiin happea ja ravinteita sekä poistavat niistä haitallisia aineenvaihduntatuotteita, ja imusuonet puolestaan keräävät kudoksista nestettä, valkuaisaineita ja puolustusjärjestelmän soluja. Imusuonten toiminnan estyminen johtaa krooniseen turvotustautiin, lymfedeemaan, johon ei tällä hetkellä ole olemassa parantavaa hoitoa.
Verisuonten uudismuodostus (angiogeneesi) on välttämätöntä syöpäkasvaimen kehittymiselle, minkä vuoksi angiogeneesin estäminen vaikuttaa lupaavalta syövän hoitomenetelmältä, ja tähän tähtääviä lääkkeitä on kehitteillä ja osittain jo käytössä.
LK Tuomas Tammelan väitöstutkimuksen tavoitteena oli kehittää uusia hoitomuotoja lymfedeemaan sekä etsiä keinoja, joilla voidaan estää syöpäkasvaimen verisuonten kasvua.
Tutkimuksen ensimmäinen osatyö osoitti, että angiopoietiini-1-kasvutekijä aiheuttaa imusuonten uudismuodostusta (lymfangiogeneesiä).
Esimerkiksi rintasyöpäpotilailta joudutaan usein poistamaan kainalon alueen imusolmukkeet, mikä johtaa imunestekierron häiriöön ja usein yläraajan lymfedeemaan. Tutkimuksensa toisessa osatyössä Tammela osoitti koe-eläinmallissa, että kainaloalueelle voidaan kasvattaa uudet toimivat imusuonet VEGF-C-kasvutekijän avulla ja että VEGF-C-hoidon avulla vaurioalueelle voidaan siirtää myös uusia imusolmukkeita sekä kytkeä nämä paikalliseen imusuonijärjestelmään. Tämä työ julkaistiin arvovaltaisessa Nature Medicine -tiedelehdessä vuoden 2007 lopulla.
Seuraavaksi Tammela osoitti, että imusuonten järjestäytymistä toimintakuntoiseksi voidaan nopeuttaa muokkaamalla VEGF-C:n kykyä sitoutua soluväliaineeseen
”Nämä tutkimukset muodostavat pohjan kasvutekijähoidon kehittämiseksi lymfedeemapotilaille”, Tammela sanoo.
Väitöstutkimuksensa neljännessä osatyössä Tammela selvitti VEGFR-3:n roolia verisuonten uudiskasvussa. Näillä tuloksilla saattaa tulevaisuudessa olla merkitystä uusien syövän kasvua estävien lääkeaineiden kehitykselle.
LK Tuomas Tammelan väitöskirja 'VEGFR-3 and Tie pathways in vascular network formation' tarkastetaan 16.5.2008 klo 14 Biomedicum Helsingin luentosalissa 2.
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 09 1912 5560
Sähköposti: tuomas.tammela@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme