Laitoshoidon riski suurin heti puolison kuoltua

Sosiologian laitoksen väestöntutkimusyksikössä työskentelevien tutkija Elina Nihtilän ja professori Pekka Martikaisen tutkimuksessa havaittiin, että ikääntyneiden laitoshoitoon joutumisen riski oli erityisen suuri heti puolison kuoltua. Todennäköisyys joutua pitkäaikaiseen laitoshoitoon oli yli kolminkertainen, kun puolison kuolemasta oli kulunut enintään kuukausi verrattuna niihin, joiden puoliso oli elossa. Miesten ja naisten tulokset olivat hyvin samansuuntaisia. Laitoshoidon todennäköisyys laski, kun puolison kuolemasta kului aikaa: leskien todennäköisyys oli kuitenkin edelleen 20–50 % korkeampi kuin naimisissa olevien, kun puolison kuolemasta oli kulunut 1-5 vuotta. Nihtilän ja Martikaisen mukaan korkeat tulot tai koulutus eivät suojanneet riskiltä joutua laitoshoitoon puolison kuoltua.

Nihtilä ja Martikainen toteavat, että puolison kuolema lisää hoidon tarvetta, kun kotona ei ole enää puolisoa tukemassa ja huolehtimassa kodin askareista. Rakkaan puolison kuolema voi aiheuttaa emotionaalista stressiä, joka saattaa pahentaa sairauksia ja heikentää toimintakykyä. Laitoshoidon tarve vähenee, jos ja kun lesket ajan kuluessa oppivat elämään yksin. Toisaalta tutkimustulokset saattavat viitata myös siihen, että kaikkein huonokuntoisimmat lesket, jotka eivät pärjää yksin asuessaan, siirtyvät laitoshoitoon hyvin nopeasti puolison kuoltua. Jotta pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta saataisiin tulevaisuudessa laskettua, olisi tärkeää suunnata kotihoidon palveluja leskille heti puolison kuoltua.

Pitkäaikaiseksi laitoshoidoksi määriteltiin terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa tai vastaavissa yksiköissä tapahtuva hoito, joka kesti yli 90 vuorokautta tai oli vahvistettu pitkäaikaishoidon päätöksellä. Tutkimuksessa käytetty aineisto koottiin väestörekistereistä, sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereistä ja lääkerekistereistä.

Elina Nihtilän ja Pekka Martikaisen artikkeli Institutionalization of Older Adults After the Death of a Spouse julkaistaan 29.5. arvostetussa yhdysvaltalaisessa julkaisussa American Journal of Public Health.

Lisätietoja:

Elina Nihtilä, puh. (09) 191 23882, sähköposti elina.k.nihtila@helsinki.fi

Pekka Martikainen, puh. (09) 191 23889, sähköposti pekka.martikainen@helsinki.fi