Hyvin hoidettu kunnossapito rakentaa teollisuuslaitoksen kilpailukykyä

-Jos kunnossapito toimii hyvin, tuotantolinjat toimivat häiriöttömästi, tuote lähtee asiakkaalle siinä kunnossa kuin se on luvattu ja sinä päivänä kun on suunniteltu, sanoo Rautaruukin Raahen tuotantolaitoksen kunnossapitojohtaja Kari Ojala. 

Kunnossapito on teollisuuslaitokselle suorastaan elintärkeää toimintaa etenkin nyt, kun työn ja varaosien kustannukset nousevat koko ajan ja tehokkuuden vaatimukset kasvavat.

-Teollisuudelle on suuri haaste, miten saavuttaa yhtä hyvät tulokset kustannuksia hillitsemällä. Lopputuotteen hinnan nostoon mahdollisuudet ovat marginaaliset. Tuotantokustannukset on pidettävä alhaalla, Ojala toteaa.

-Pitää olla varma, että tehdään oikeita asioita, ja niihin keskitytään optimitehokkuudella. Myös kunnossapidossa, hän summaa.

Samoilla linjoilla on UPM Kymmenen Kajaanin tehtaan johtaja Kari Pasanen.

-Kunnossapito on meille ydintoimintaa ja siksi hyvin tärkeässä roolissa. Panostukset kunnossapitoon ovat merkittävät sekä tuotannon tehokkuuden, että prosessien ylläpitämisen, käytettävyyden ja kustannustehokkuuden kannalta, hän toteaa.

-Meidän on mietittävä, miten yhä suuremmassa määrin voimme kehittää kunnossapidon ja tuotannon yhteistyötä.

Yksi keino vahvistaa kilpailukykyä on osallistua alan ammattilaismessuille. Oulussa on juuri nyt, 21.-22.5., meneillään kolmen teollisuudenalan – kunnossapidon, alihankinnan ja automaation – suurtapahtuma. Messuilla on erinomainen tilaisuus tutustua uusimpiin tekniikoihin ja menetelmiin, joilla vastata muuttuviin haasteisiin, sekä ennen kaikkea luoda uusia kontakteja ja verkostoja. Näytteilleasettajia on ennätysmäiset 260.

Kunnossapidon merkitys kasvaa

Tuoreen selvityksen mukaan kunnossapito työllistää Suomen teollisuudessa ja palveluissa noin 50 000 henkilöä. Teollisuuden investointien määrä arvioidaan tänä vuonna olevan yli seitsemän miljardia euroa. Siitä korjaus- ja rationalisointi-investointien osuus on neljä miljardia.

-Investointien painopisteen muutos uusinvestoinneista rationalisointiin ja tuotantokapasiteettia korvaaviin investointeihin johtaa väistämättä kunnossapidon merkityksen korostumiseen. Suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyky joudutaan ylläpitämään kunnossapidon keinoin, kiteyttää Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n presidentti Göran Westerholm.

Vanhenevan kaluston ylläpito kilpailukykyisenä vaatii entistä enemmän kunnossapidon resursseja.

-Se edellyttää ajattelutavan muutosta läpi kaikkien organisaatioiden. Johdon tulee esimerkillään osoittaa, että kunnossapito on investointi tuottavuuden edistämiseksi. Ei välttämätön paha, kuten kunnossapito valitettavan usein ymmärretään.

Westerholm olisi valmis luopumaan myös sanasta ”kunnossapito”, joka kuulostaa vanhahtavalta eikä kuvaa kunnossapidon tarkoitusta. Muualla maailmalla käytetään jo termejä, jotka huomattavasti osuvammin tarkoittavat sijoitetulle pääomalle saatavaa tuottoa.

Imago paremmaksi ja nuoria alalle

Kunnossapitoala ja siihen liittyvä osaamistarve kehittyvät nopeasti. Kun ennen koneita ja laitteita käytettiin kunnes ne särkyivät, ollaan nykyisin siirrytty ennakoivaan kunnossapitoon. Monet yritykset ovat siirtyneet myös mittaavaan kunnossapitoon. Erilaisia teknisiä apuvälineitä käyttäen ennakoidaan alullaan olevat koneiden särkymiset.

Teollisuuden kunnossapitotyö on nykyisin kaikkea muuta kuin likaista ja raskasta puurtamista.

-Kunnossapitotyötä tehdään paljon mittareilla ja seurataan laitteiden kuntoa. Pyrimme ennakoivaan ja suunniteltuun toimintaan ja työkalut ovat nykyisin erittäin nykyaikaiset, kuvailee Rautaruukin kunnossapitojohtaja Kari Ojala modernia teollisuuslaitosta.

Nuoria yritetään nyt saada eri tavoin kiinnostumaan teollisuusalasta työpaikkana.

-Suurten ikäluokkien siirtyessä pois työmarkkinoilta, työvoiman poistuma tulee olemaan hurja. Meillä puolet ammattiasentajien kaartista poistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana, Ojala kertoo.

Rautaruukissa varaudutaan tulevaisuuteen ennakoivalla sisäänotolla. Uudella työntekijällä on talossa parin vuoden perehdyttämisaika, jonka jälkeen hänelle voidaan antaa haasteellisia töitä.

Oululaisen kunnossapitoon, koneasennuksiin ja automatioon erikoistuneen Betamet Oy:n konserninjohtaja Juhani Blomqvistin mielestä yritysten on aika toimia ripeästi. Nuoria töihin tehtaisiin suoraan ammattikouluista ja sisälleajo ammattitehtäviin talon sisällä, hän ehdottaa.

-Nyt ammattikoulut ovat ensimmäisen kerran hakijoiden määrissä edellä lukioita. Se on hyvä ilmiö. Tehtaat voivat ottaa nuoria harjoitteluun jo opiskeluaikana, mikä hyödyttää molempia osapuolia, Blomqvist toteaa.

LISÄTIETOJA:

Kunnossapito 08 ja Sopimusvalmistus 08:
Expomark Oy/Seija Viiru
puh. 010 830 0805, seija.viiru@expomark.fi
www.expomark.fi/kunnossapito
www.expomark.fi/sopimusvalmistus

Norrkama 2008:
SMSY, Pipo ry/Eino Jämsä
puh. 050 362 9773, eino.jamsa@ette.com
www.norrkama.com