Urheilusuoritusten aikainen keuhkojen raju tuuletus syynä ”hiihtäjän astmaan”

Kestävyyslajien urheilijoilla esiintyy tavanomaista enemmän astmaa ja astman kaltaisia oireita. Näistä oireista kärsivät myös sellaiset urheilijat, joilla ei ole astman suhteen riskitekijöitä eikä aiemmin todettua astmaa.

Astmaan liittyy poikkeava keuhkoputkien supistumistaipumus. Oireiden taustalla on hengitysteiden tulehdusreaktio, jossa erityisesti eosinofiiliset ja lymfosyyttiset valkosolut kertyvät limakalvoille. Tähän tulehdusreaktioon liittyy myös keuhkoputken limakalvon pintakerroksen, epiteelin, vaurio, johon liittyen epiteelin tyvikalvolle voi ilmaantua soluväliaineen proteiinia, tenaskiinia, jota ei yleensä esiinny terveen aikuisen keuhkoputken limakalvolla.

LL Eeva-Maija Karjalainen tutki väitöstyössään kilpahiihtäjien ja astmaa sairastavien henkilöiden hengitysteistä otettuja koepaloja selvittääkseen hengitysteiden tulehduksen luonnetta ja syitä. Tutkimuksessa oli mukana kilpahiihtäjiä ja äskettäin astmaan sairastuneita henkilöitä. Hiihtäjien löydöksiä verrattiin terveiden koehenkilöiden ja lievää kroonista astmaa sairastavien henkilöiden löydöksiin.

Tutkimus osoitti, että jopa 75 prosentilla hiihtäjistä esiintyi keuhkoputkien poikkeavaa supistumistaipumusta, ja heidän limakalvoillaan esiintynyt tulehdussolujen määrä oli selvästi suurempi kuin terveillä verrokeilla.

Lievää kroonista astmaa sairastaviin verrattuna hiihtäjien keuhkoputkien limakalvoilta löytyi vähemmän eosinofiilisia valkosoluja sekä syöttösoluja mutta enemmän neutrofiilisia valkosoluja. Muita tulehdussoluja nähtiin hiihtäjillä saman verran kuin kroonista astmaa sairastavilla. Tenaskiinin paksuus tyvikalvolla oli hiihtäjillä ja astmaatikoilla suurempi kuin terveillä verrokeilla, joilla sitä esiintyi vain vähän jos ollenkaan. Tenaskiinin paksuus oli suurempi atooppisilla kuin ei-atooppisilla astmaatikoilla.

”Hiihtäjillä urheilusuorituksiin liittyy voimakkaasti suurentunut keuhkotuuletus. Se aiheuttaa hengitysteiden kuivumista, joka todennäköisesti on syynä tutkimuksessa todettuun hengitysteiden tulehdukseen”, Karjalainen sanoo. Hiihtäjät harjoittelevat ja kilpailevat kylmässä ilmassa, ja mitä kylmempää ilma on sitä vähemmän se pitää sisällään vettä, eli pakkasilma on kuivaa. Tenaskiinin ilmaantuminen hengitysteihin sekä hiihtäjillä että astmaatikoilla todennäköisesti oli merkkinä epiteelin vauriosta.

Tulehdusreaktio ei liittynyt keuhkoputkien supistumistaipumukseen hiihtäjillä eikä astmaatikoilla, mutta allergista astmaa sairastavilla supistumistaipumus liittyi eosinofiilisen tulehdukseen hengitysteissä.

”Hengitettävä kortisoni ei tässä tutkimuksessa tehonnut hiihtäjien tulehdukseen, joka oli erilainen kuin astmaatikoiden hengitysteiden tulehdus. Sen sijaan astmaatikoilla sekä hengitettävä kortisoni että kromoglikaatti vähensivät eosinofiilista tulehdusta”, Karjalainen toteaa.

LL Eeva-Maija Karjalaisen väitöskirja 'Airway Inflammation and Bronchial Hyperresponsiveness in Elite Cross-Country Skiers and in Patients with Newly Diagnosed Asthma: A Bronchial Biopsy Study' tarkastetaan perjantaina 13.6.2008 klo 12 HYKS:n Meilahden sairaalan luentosalissa 2, Haartmaninkatu 4.

Väittelijän yhteystiedot:

Puh. 09 4711 (keskus)

Sähköposti: eeva-maija.karjalainen@fimnet.fi