Luonnon omalla potentiaalilla lisää aikaa hiilipäästöjen vähentämiseen

Ilmastollinen takaisinkytkentä on tapahtuma, jossa ilmasto muuttaa siihen vaikuttavaa tekijää, joka taas muuttaa ilmastoa. Muuttuvia tekijöitä voivat olla esimerkiksi lämpö, pilvisyys, säteily ja eloperäiset kemialliset yhdisteet.

- Takaisinkytkennät antavat meille aikaa hiilipäästöjen vähentämiseen, pohtii akatemiaprofessori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta.

- Oikea ja eksakti tieto säästää rahaa, jos käytämme luonnon omaa potentiaalia ilmastovahinkojen korjaamiseksi. Sillä aikaa ehdimme kehittää muita, mahdollisesti poliittisia tai teknisiä, keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Kaikkia näitä tarvitaan yhtä aikaa.

- Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osaisimme hoitaa talousmetsiä tavalla, joka saa ne sitomaan hiiltä mahdollisimman suuren määrän. Voisimme myös valikoida istutettavat puulajit vaikkapa sillä perusteella, miten paljon ne vapauttavat aerosolihiukkasien muodostumiselle tarpeellisia kemiallisia yhdisteitä, konkretisoi professori Jaana Bäck Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta.

Uniikkia havaintoaineistoa on kerätty yhtäjaksoisesti yli 20 vuotta

Takaisinkytkentöjä ei pystytä kvantifioimaan ilman kunnollista, riittävän pitkäaikaista mittausdataa. Sitä ilmakehätutkijat saavat SMEAR-havaintoasemilta. Lyhenne tulee sanoista Station for Measuring Ecosystem Atmosphere Relations, ja näillä asemilla mitataan ilmakehän, kasvillisuuden ja maaperän välisiä aine- ja energiavirtoja, kuten säteilyä ja eloperäisiä kemiallisia yhdisteitä.

Havaintoasema on käytännössä maastoon sijoitettu laboratorio laitteineen ja henkilökuntineen. SMEAR-asemia Suomessa on neljä, kaikki akatemiaprofessori Markku Kulmalan johtaman tutkimusryhmän perustamia. Asemat ovat tuottaneet yhtäjaksoista, korkealaatuista mittausdataa yli kaksi vuosikymmentä.

Datan turvin Kulmalan ryhmä on tuottanut merkittäviä tuloksia ilmakehän fysiikasta ja kemiasta sekä ilmakehän ja metsän vuorovaikutuksista. Tuloksista useat on julkaistu muiden muassa Naturessa ja Sciencessä.

Mittausdatasta on syntynyt paitsi tiedettä myös taidetta ja tuotteita teollisuuteen

Kulmalan ryhmän tekemän perustutkimuksen pohjalta on syntynyt myös teollisia sovelluksia, kuten hiukkaslaskuri, ja taiteellisia innovaatioita, kuten Hiilipuu.fi-sivusto. Sen mobiiliversio julkistetaan suurimman SMEAR-aseman 20-vuotisjuhlien yhteydessä tällä viikolla.

Hiilipuu.fi on sivusto, jossa kuka tahansa voi ryhtyä ilman haltijaksi muokkaamalla virtuaalisesti metsän ympäristöä ja seuraamalla yksittäisen puun reaktioita muutoksiin. Sivustossa voi tutkia muun muassa männyn hiilen sidontaa ja hengitystä reaaliaikaisesti. Hiilipuu.fi on suunniteltu kaikille luonnosta, metsästä ja ilmastosta kiinnostuneille, ja erityisesti koululaisille ja opiskelijoille.

Uudet sovellukset toimivat Android- ja iOS-käyttöjärjestelmissä.

Virtuaalisella hiilipuulla, www.hiilipuu.fi, on elävä vastineensa perustamisjuhlaansa viettävällä SMEAR II-asemalla Hyytiälässä.

Yhteystietoja:

Aerosolifysiikan professori, akatemiaprofessori Markku Kulmala, markku.kulmala@helsinki.fi, 040 596 2311

Metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten professori Jaana Bäck, jaana.back@helsinki.fi, 050 415 5297

Tutkija Eija Juurola, eija.juurola@helsinki.fi, 050 415 4833

Yliopistonlehtori Taina Ruuskanen, taina.ruuskanen@helsinki.fi, 050 317 5409

Tutkimusavustaja Mai Allo, mai.allo@helsinki.fi, 050 319 9584

Kuvateksti: Tutkimusmasto Hyytiälässä.
Kuvaaja: Juho Aalto

Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, 050 415 0316, @MinnaMeriTenhu