NUORTEN SÄÄSTÄMISINTO LISÄÄNTYNYT

Säästämis- ja sijoitusaikeita nuorilla on nyt enemmän kuin vuosi sitten. Nuorista 56 prosenttia ilmoitti aikovansa säästää tai tehdä sijoituksia seuraavan 12 kuukauden aikana. Säästöaikeita nuorilla näyttää olevan muuta väestöä enemmän, sillä koko väestöstä säästö- ja sijoitusaikeita oli 44 prosentilla. Nuorilla kuten muullakin väestöllä kiinnostus rahastosäästämiseen on ainakin hetkellisesti hiipunut ja säästö- ja sijoitustilit kiinnostavat.

Niiden nuorten osuus, joilla lainan lisäksi on samanaikaisesti myös säästöjä ja sijoituksia, on kasvanut vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna 40 prosentista 46 prosenttiin.

Opiskeluun käytetään eniten rahaa

Opiskelu on nuorilla tärkein rahankäytön kohde, mutta lähes yhtä paljon nuoret suunnittelevat käyttävänsä rahaa urheilu- ja ulkoiluvälineisiin, lomamatkoihin tai viihde-elektroniikkaan. Työssäkäynti on opintojen tärkein rahoituskeino. Myös opintoraha on tärkeä, mutta sen merkitys on hieman edellisestä kyselystä laskenut. Vanhempien ja sukulaisten rahoituksen osuus on opintojen rahoituskeinona sen sijaan lisääntynyt.

Nuorista 42 prosentilla on lainaa. Osuus on noussut kolmella prosenttiyksiköllä vuoden takaiseen nähden. Eniten on lisääntynyt kulutusluottoa ottaneiden määrä, joka on lähes kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.

Tavallisin luottomuoto on opintolaina. Sitä on 17 prosentilla nuorista. Asuntolainaa on 14 prosentilla ja kulutusluottoa reilulla joka viidennellä nuorella. Kulutusluotoista tavallisin on pankista otettu kulutusluotto. Pikavippiä tai pikaluottoa viimeisen 12 kuukauden aikana on ottanut 5 prosenttia nuorista.

Valtaosa nuorista, eli 78 prosenttia, on varautunut koron nousuun säästämällä etukäteen, korkokatolla tai laskemalla jo etukäteen mahdollisen koron nousun vaikutuksen lainakustannuksiin. Lisäksi asuntoluotollista nuorista 42 prosenttia on ottanut lainaansa lainaturvavakuutuksen

E-laskuun suhtaudutaan myönteisesti

Tällä hetkellä lähes jokainen 15-28 -vuotias käyttää Internetiä. Heistä myös yhä suurempi osa (82 %) maksaa laskunsa pääasiassa Internetissä. Nuorten suhtautuminen e-laskujen käyttöön on myönteistä, sillä 27 haluaisi saada laskuja suoraan verkkopankkiin. Koko väestön keskuudessa halukkuus on 22 prosenttia.

Pankki- ja talousasioiden seuraamista pidetään tärkeänä

Nuorista kaksi kolmasosaa, eli 64 prosenttia, seuraa pankki- ja talousasioita vähintään silloin tällöin, mutta pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna asioiden seuraaminen on vähentynyt. Vastaajista 79 prosenttia piti kuitenkin pankki- ja talousasioiden seuraamista erittäin tai melko tärkeänä.

Nuorten luottamus omaan pankkiin on kasvanut. Nuorista 98 prosenttia kertoi luottavansa pankkiinsa. Lähes yhtä moni oli sitä mieltä, että heitä kohdellaan pankissaan hyvin ja heille on siellä sopivia palveluita.

Nuorisotutkimuksen raportti löytyy Finanssialan Keskusliiton kotisivulta www.fkl.fi

Lisätietoja:

Rahoitusasiantuntija Ulla Halonen, puh 020 793 4262
Viestintäpäällikkö Kristiina Siikala, puh. 020 793 4273

Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä ja finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 450 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin 40 000 työntekijää.