Myyräkannan vaihtelut vaikuttavat jänisruton esiintymiseen - joka 50. suomalainen on saanut tartunnan

Jänisrutto tarttuu useimmiten hyttysen pistosta loppukesästä ja alkusyksystä. Sen oireita ovat muun muassa korkea kuume, hyönteisen pistokohtaan kehittyvä haavauma ja paikallisten imusolmukkeiden tulehdus. 

Jänisruton esiintyvyydessä on huomattavia eroja eri vuosien välillä ja samoin eri alueiden välillä niin Suomen sisällä kuin Euroopassakin. Suomessa todetaan säännöllisesti suuria epidemioita, joissa sairastuu satoja, jopa tuhansia henkilöitä. Epidemiat kuitenkin rajoittuvat vain joillekin paikkakunnille, tyypillisesti Pohjanmalla ja Keski-Suomessa. Tänä vuonna tartuntoja on raportoitu jo kolmattakymmentä, ja määrä näyttäisi olevan nousussa, lähinnä Oulun seudulla.

Vapalahden ryhmä tutki myös jyrsijöiden kannanvaihteluiden merkitystä ihmisten jänisruttotartunnoille. Tutkimuksessa osoitettiin, että uusia jänisruttotartuntoja todetaan erityisesti runsasta myyrävuotta seuraavana vuonna. Taudin ilmaantuvuus on pitkällä aikavälillä selvästi suurinta Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa, mutta eri vuosina epidemiat esiintyvät eri paikkakunnilla. Epidemiota esiintyi vuosina 1995, 1996, 2000, 2003, 2006, 2007, 2009, 2012. Jänisrutto-vasta-aineita todettiin 2 % :lla aikuisväestöstä, useimmiten Pohjois-Pohjanmaalla asuvilla, mistä myös ilmoitettiin eniten jänisruttotapauksia tartuntatautirekisteriin.

Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä jänisruton esiintymisen olevan paitsi paikallista, myös syklistä ja syklien liittyvän jyrsijäkantojen vaihteluun

Jänisruttotutkimus tehtiin yhteistyössä Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen, Luonnonvarakeskuksen sekä Turun yliopiston kanssa. Tutkimus on juuri julkaistu EUrosurveillance –tiedelehdessä http://www.eurosurveillance.org/ViewArticle.aspx?ArticleId=21209