Sama geenivirhe aiheuttaa Pompen taudin sekä koirille että ihmisille
Ihmisillä Pompen tauti johtuu täydellisestä tai osittaisesta happaman α-glukosidaasi-entsyymin puutoksesta. Ihmisillä tunnetaan yli 300 geenivirhettä kyseistä entsyymiä koodaavassa α-glukosidaasi-geenissä. Kyseessä on väistyvästi periytyvä sairaus eli potilaan on perittävä viallinen geeni molemmilta vanhemmiltaan. Ihmispotilailla on tyypillisesti kaksi eri geenivirhettä, toisen hän on perinyt isältä, toisen äidiltä. Jos molemmat geenivirheet aiheuttavat vakavan virheen geenituotteeseen, on seurauksena täydellinen entsyymipuutos, joka johtaa imeväisiällä puhkeavaan Pompen tautiin.
Lasten keskimääräinen sairastumisikä on alle kaksi kuukautta ja he kuolevat usein alle vuoden ikäisinä. Tyypilliset oireet ovat veltto olemus, imemis- ja nielemisvaikeudet, suurentunut sydän, johon liittyy sydämen vajaatoiminta, hengitysvaikeudet ja hengitystieinfektiot. Sairauteen ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireita pystytään lieventämään ns. entsyymikorvaushoidolla eli antamalla Pompe-potilaalle geeniteknisesti tuotettua α-glukosidaasi-entsyymiä.
Koirilla sairaus on kuvattu ruotsinlapinkoirilla ja tämän tutkimuksen myötä myös suomenlapinkoirilla. Koirien pääoireisiin kuuluu etenevä lihasheikkous, laajentunut ruokatorvi ja sydän. Koirien sairaus on etenevä; ensimmäiset oireet ilmenevät seitsemän kuukauden iässä ja sairastuneet yksilöt joko kuolevat luonnollisesti tai lopetetaan yleensä kahteen ikävuoteen mennessä.
Sairastuneilla koiranpennuilla ja imeväisiän Pompen tautia sairastavilla lapsipotilailla α-glukosidaasi-entsyymi ei toimi lainkaan. Kyseessä on entsyymi, joka normaalisti pilkkoo solun lysosomeihin varastoidun glykogeenin takaisin glukoosiksi. Pompen taudissa glykogeeni ei hajoa luonnollisella tavalla ja kertyvä glykogeeni vähitellen rapauttaa lihasten toimintaa.
Geenivirhe löytyi nopeasti
”Tiesimme aikaisempien tutkimusten perusteella mikä entsyymi on viallinen Pompen tautiin sairastuneilla ihmispotilailla, joten meillä oli selvä ehdokasgeeni koiratutkimuksiimme” kertoo tutkimusta johtanut professori Hannes Lohi.
Kyseisen geenin sekvensointi suomenlapinkoiraperheestä paljasti geenivirheen, joka periytyy väistyvästi eli resessiivisesti. Koirilta löydetty geenivirhe on sama kuin yksi ihmisillä raportoiduista 300 geenivirheestä. Sairaat koirat kantoivat kahta kopiota geenivirheestä, vanhemmat olivat geenivirheen kantajia ja terveet pentuesisaret joko kantajia tai terveitä.
”Geenivirheen vaikutus geenituotteeseen on vakava, joten vaikka tutkimuksessamme oli vain kahden sairaan koiran näyte, olimme varmoja, että olemme löytäneet oikean sairautta aiheuttavan geenivirheen”, vakuuttaa artikkelin ensimmäinen kirjoittaja FT Eija Seppälä.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Erasmus yliopistossa työskentelevän FT Arnold Reuserin kanssa. Hänen avullaan testattiin myös yksi sairas jo 70-luvulla syntynyt ruotsinlapinkoira, josta oli solunäyte tallessa. Tältäkin koiralta löytyi sama mutaatio.
Geenivirheen osuus lappalaiskoirilla suhteellisen pieni
Suomenlapinkoira, ruotsinlapinkoira ja lapinporokoira omaavat yhteiset juuret poronhoitoalueella käytetyissä poropaimenkoirissa. Niinpä tutkimuksessa selvitettiin geenivirheen yleisyyttä nykyisissä lappalaiskoiraroduissa. Noin sadan yksilön otos paljasti, että 5 % suomenlapinkoirista ja 2 % lapinporokoirista kantaa geenivirhettä perimässään. Lisäksi testattiin yhteensä 34 elossa olevaa ruotsinlapinkoiraa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Tästä joukosta ei löytynyt yhtään kantajaa vaan kaikki tutkitut ruotsinlapinkoirat olivat genotyypiltään normaaleja eli terveitä. Ruotsinlapinkoirien osalta on mahdollista, että pieneen otokseen ei sattumalta osunut yhtään kantajaa. Toisaalta on myös mahdollista, että voimakas jalostusvalinta 80- ja 90-luvuilla on karsinut kantajat nykyisestä populaatiosta pois.
Geenitesti varmistaa diagnoosin ja mahdollistaa sairaudesta eroon pääsyn
Geenilöydön myötä sairaudelle on kehitetty geenitesti. Geenitestiä voidaan käyttää sekä diagnoosin varmistamiseen että jalostuksen apuvälineenä. Pompen taudin geenitesti kuuluu Genoscoper Oy:n geenitestivalikoimaan (http://www.genoscoper.com).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Hannes Lohi
Puh. +358 9 191 25085
hannes.lohi@helsinki.fi
Tutkijatohtori Eija Seppälä, FT
puh. +358 9 191 25785
eija.seppälä@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Koronarokotteet suojasivat erityisesti vaikealta koronataudilta11.12.2025 07:14:12 EET | Tiedote
Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä ja vähensivät merkittävästi sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutumista.
Ilmakuvista voidaan tekoälyn avulla saada tarkkaa tietoa metsien monimuotoisuudesta10.12.2025 09:40:07 EET | Tiedote
Metsien monimuotoisuudelle tärkeät haapapuut ja pystyyn kuolleet kelot voidaan tunnistaa luotettavasti avoimesta ilmakuva-aineistosta Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kehittämillä menetelmillä.
Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on sekä hyötyä että haittaa rasvamaksan hoidossa10.12.2025 08:21:01 EET | Tiedote
Mahdollisista hyödyistä huolimatta tutkija ei suosittele vähähiilihydraattista ketogeenistä ruokavaliota henkilöille, joilla on edennyt rasvamaksasairaus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme