Suomen terveydenhuollon uusi tuleminen - STT INFO KUVA

SUOMEN TERVEYDENHUOLLON UUSI TULEMINEN

Sitran järjestämän tapahtuman avainesiintyjäksi kutsuttu professori Michael E. Porter Harvard Business Schoolista painotti Redefining health care -esitelmässään terveydenhuollon kehittämisen keskeisiä avaintekijöitä.

Terveyshyödyn tuottaminen

− Terveydenhuollon kehittämisessä on olennaista, että kaikkien terveydenhuollon toimijoiden tavoitteet ja kannustimet tähtäävät mahdollisimman suuren arvon  tuottamiseen potilaille. Arvossa kysymys on siitä, kuinka paljon terveyttä saadaan tuotettua tiettyyn, määriteltyyn yksikköhintaan. Terveydenhuollossa arvo on siis nähtävä sen tuottamana terveydentilan paranemisena. Terveydenhuollon uudistuksissa kiinnitetäänkin suurin huomio usein kustannuksiin, vaikka ne itsessään eivät ole ongelma, vaan seuraus muista ongelmista. Paras tapa vähentää terveydenhuollon kustannuksia pitkällä aikavälillä on parantaa poti-laiden hoitotuloksia, Porter kertoo.

Hoidon tasa-arvoisuuden ja valinnanvapauden vahvistaminen
   
Porter korostaa myös kansalaisten tasa-arvoisuutta ja valinnanvapauden merkitystä terveyspalveluiden valinnassa. Terveydenhuollon saatavuus ei yksistään riitä, eikä hoitoon pääsy takaa välttämättä korkeaa hoitolaatua ja suurinta terveyshyötyä.

– Kaikilla kansalaisilla tulee olla pääsy parhaaseen mahdolliseen hoitoon, sekä vapaus valita palveluiden tarjoaja. Tämä johtaa puolestaan siihen, että parhaat palveluntarjoajat kasvavat ja parantavat toimintaansa entisestään, mikä lisää koko järjestelmän tuottamaa arvoa.

Professori Porterin mukaan Suomessa käytössä oleva ”oma lääkäri” -malli on hyvä perusterveydenhuollon palvelujen jatkuvuuden kannalta, mutta se ei tue asiakkaan valinnanvapautta parhaaseen mahdolliseen hoitoon.

Rakenteiden ja mittaamisen kehittäminen
   
– Terveydenhuollon palvelut tulisi järjestää integroituihin vastaanottoyksiköihin, jotka huolehtivat asiakkaan koko hoitoketjusta aina sairauksien ennaltaehkäisystä, hoitoon ja seurantaan. Käytännössä palvelun tarjoajat huolehtisivat kaikista tietyn sairauden edellyttämistä hoitopalveluista yhdessä ”integroidussa palveluyksikössä”. Jotkin tiettyihin sairauksiin keskittyvät osaamiskeskukset ovat integroidun palveluyksikön esimerkkejä jo nyt. Jatkossa useimmat palveluntarjoajat (esim. sairaalat) ylläpitäisivät useita integroituja palveluyksikköjä.

– Hoidon vaikuttavuuden arviointia tulisi myös standardoida ja laajentaa koskemaan kaikkia terveydenhuollon toimijoita. Tulosten mittaamisen tulisi ulottua tuottavuudesta ja kululaskelmista myös lyhyen ja pitkän aikavälin terveysvaikutuksiin. Terveyshyötyä tulisi mitata asiakkaan koko hoitokaaren ajalta, ei vain yksittäisen hoitojakson tai tietynlaisten hoidon  tarjoajien osalta, professori Porter jatkaa.

Haasteet monissa maissa samoja

– Maat, joilla on julkinen terveydenhuolto, kohtaavat usein samoja ongelmia kuin sellaiset maat, joissa asuu sairausvakuuttamattomia kansalaisia. Epätasa-arvoisesti jakautunut hoito, sekä korvausjärjestelmät, joissa mitataan ja palkitaan palveluiden määrää saavutettujen terveyshyötyjen sijaan, johtavat epätasaiseen laatuun ja yhä kasvaviin kustannuksiin, professori Porter kertoo.

Terveydenhuollon kehittäminen Suomessa edellyttää nyt kokonaan uusia lähestymistapoja. Laadukkaiden ja asiakaslähtöisten palveluiden ylläpito ja kehittäminen edellyttää myös terveydenhuollon eri osapuolten tehtävien ja vastuiden, sekä asetettavien priorisointien ennakkoluulotonta tuulettamista. Sitten kun hoitotulokset alkavat ohjata toimintaa ollaan jo oikealla tiellä, ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi Sitran Terveydenhuollon ohjelmasta kertoo.

Terveyshyötyä Suomen terveydenhuoltoon

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmapäällikkö Juha Teperi kytkee professori Porterin terveyshyödyn mallin Suomen oloihin.

– Suomi on varmastikin yksi maailman johtavia maita palveluja koskevien tietojen keräämisessä. Terveydenhuollon toimivuutta seurataan usein yksittäisten kustannusten kautta. Kokonaisuutta pitäisi kuitenkin tarkastella siltä pohjalta, kuinka paljon terveyttä saadaan kaiken kaikkiaan aikaan, Teperi sanoo.

– Yksi esimerkki toimivasta, tehokkaasti terveyttä tuottavasta järjestelmästä ovat terveyskeskukset. Niiden ongelma on kuitenkin jatkuvassa taloudellisessa puristuksessa toimiminen, mikä osittain johtuu hankalasta rahoitusjärjestelmästä. Terveyskeskukset ovat avaintekijöitä ja niiden toimivuus on edellytys koko terveydenhuollon hyvälle toiminnalle. Toimivat terveyskeskukset painottavat ehkäisevää työtä, koordinoivat eri yksiköiden antamaa hoitoa, välittävät ei-lääketieteellisten ongelmien hoidon terveydenhuollon keinoin sekä tukevat itsenäistä selviytymistä kotona, Teperi jatkaa.

Terveyshyötyä voidaan Porterin mallin mukaan lisätä erikoistumisen ja kilpailun avulla. Myös asiakkaan asemaa ja omaa roolia terveytensä vaalijana ja palveluiden käyttäjänä on tuettava.

– Suomessa asiakasmäärät eivät yksinkertaisesti riitä siihen, että kaikki yksiköt voisivat tarjota kaikkia palveluita. Asiakkaan etu ja oikeus parhaaseen mahdolliseen hoitoon erikoissairaanhoidossa toteutuu parhaiten erikoistumisen ja harvinaisempien palveluiden keskittämisen kautta, Teperi sanoo.

– Kilpailu-sana ymmärretään Suomen terveydenhuollossa  usein yksipuolisesti palveluiden kilpailuttamisena tai yksityistämisenä. Terveystuloksilla kilpailu on jotain muuta, ja sen tulisi koskea yhtä lailla julkisia kuin yksityisiä toimijoita. Silloin keskitytään oleelliseen ja voidaan tuottaa laadukkaita palveluita. Jos terveystulosten sijasta kutakin organisaatiota arvioidaan vain syntyneiden kustannusten perusteella, päädytään helposti vain siirtämään kustannuksia paikasta toiseen, Teperi sanoo.

Lisätietoja    

Sitra, Terveydenhuollon ohjelma
Ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi,
puh. (09) 6189 9440, etunimi.sukunimi@sitra.fi

Sosiaali- ja terveysministeriö
Ohjelmapäällikkö Juha Teperi,
puh.(09) 160 72414, etunimi.sukunimi@stm.fi

Tilaisuus on nähtävissä web castina 3.10. alkaen osoitteessa webcast.magneetto.com/sitra

Lisää suosituksia vuoden 2008 lopussa valmistuvassa raportissa, jota tekevät tohtorit Juha Teperi ja Lauri Vuorenkoski yhdessä professori Porterin sekä Harvard Business Schoolin Institute for Strategy and Competivenessin Senior Researcher Jennifer Baronin kanssa.

Lisää taustamateriaalia professori Porterin työstä terveydenhuollon saralla, mukaan lukien viimeisimpiä julkaisuja, esitelmiä ja lehtiartikkeleita löytyy Institute for Strategy and Compe-titivenessin verkkosivuilta osoitteesta: http://www.isc.hbs.edu/

Painokelpoiset 300 dpi:n kuvat liitetiedostossa. (Klikkaa STT Info portaalissa Kuva -välilehteä) Kuvat: Johanna Viljakainen/STT Info Kuva.
Kuvat ovat vapaasti käytettävissä. Kuvia julkaistaessa pyydämme mainitsemaan lähteen: kuvaajan nimi ja STT Info Kuva.


Kuva ylhäällä:
Sitran hallituksen puheenjohtaja, valtiosihteeri Raimo Sailas, Sitran yliasiamies Esko Aho, Sitran ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi ja professori Michael E. Porter (Harvard Business School). Kuva: Johanna Viljakainen/STT Info Kuva. Kuvat ovat vapaasti käytettävissä. Kuvia julkaistaessa pyydämme mainitsemaan lähteen: kuvaajan nimi ja STT Info Kuva. Painokelpoinen kuva liitetiedostossa.

Pieni kuva  ylinnä:
Professori Michael E. Porter (Harvard business School) painotti esitelmässään terveydenhuollon keskeisiä avaintekijöitä. Kuva: Johanna Viljakainen/STT Info Kuva. Kuvat ovat vapaasti käytettävissä. Kuvia julkaistaessa pyydämme mainitsemaan lähteen: kuvaajan nimi ja STT Info Kuva. Painokelpoinen kuva liitetiedostossa.