Maahanmuutto lykkää Suomen taloudellisia ongelmia, mutta ei yksin poista niitä
Suomen tulee varautua hyvin erilaisiin tulevaisuuksiin niin väestön kuin taloudenkin kehityksessä. Sitran uusi julkaisu tarkastelee väestöennusteiden vaikutuksia työllisten määrään, kasvuun ja julkisen talouden kestävyyteen. Epävarmuus näkyy jo noin kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä. Maahanmuutto on tärkeää, mutta yksin sen varaan ei voi Suomessa laskea.

Vuosille 2025–2070 laaditun stokastisen väestöennusteen mukaan työikäisten määrä kääntyy Suomessa laskuun jo 2040-luvulle siirryttäessä.
Todennäköisyyksiin perustuva stokastinen ennuste kertoo epävarmuuden nopeasta kasvusta, kun ennustehorisontti pidentyy. Jos tarkastellaan vuotta 2050, 80 prosenttia työikäisten määrän poluista osuu haarukkaan, jonka rajat ovat 200 000 hengen päässä toisistaan. Vuonna 2070 tämä väli on jo yli puoli miljoonaa henkeä.
”Kun tulevaan kehitykseen liittyy näin paljon epävarmuutta, on syytä varautua niin hyviin kuin huonoihin skenaarioihin. Huomionarvoista on, että edes 40 000 hengen vuotuinen nettomaahanmuutto ei riittäisi työikäisten määrän pysyvään kasvuun”, Sitran pääekonomisti Matti Paavonen painottaa.
Maahanmuutto vaikuttaa kansantalouteen etenkin työvoiman tarjonnan kautta. Se on omiaan turvaamaan julkisten palvelujen työvoimaa ja kiihdyttämään yksityisen tuotannon kasvuvauhtia kymmeniksi vuosiksi, mutta lopulta alhainen syntyvyys näyttäisi kääntävän kehityksen suunnan.
”Laskelmat osoittavat, että maahanmuuttajien osaamisen ja työmarkkinavalmiuksien edistäminen on kannattava investointi. Osaavan työvoiman tarjonnan kasvu tuo mukanaan muita investointeja, talouskasvua ja hyvinvointia”, alleviivaavat tutkimuksen Sitralle laatineet Etlan tutkijat.
Suomen väestö sekä vähenee että ikääntyy, mikä heijastuu julkisen talouden kestävyyteen. Stokastinen ennuste antaa 80 prosentin todennäköisyyden sille, että kestävyysvaje asettuu 0,9–3,6 prosenttiin BKT:sta sadan vuoden aikajänteellä.
Väestöennusteet auttavat varautumisessa – stokastinen ennuste kertoo todennäköisyyksistä
Pistemäisten väestöennusteiden sijasta monet ovat toivoneet ennustetta, joka auttaa hahmottamaan eri väestöpolkujen todennäköisyyksiä. Etlan stokastinen väestöennuste vastaa kysyntään ja sisältää tuhansia vaihtoehtoisia väestön kehityspolkuja.
”Väestöennusteilla on väliä, koska lukuisat toimijat varautuvat tulevaisuuteen niiden pohjalta. Mahdollisia tulevaisuuksia on useita, ja pystymme vaikuttamaan niihin päätöksillämme. Stokastinen väestöennuste auttaa hahmottamaan kehityspolkujen kirjoa ja todennäköisyyksiä. Se on siten erinomainen lisä keskusteluun toivotusta kehityksestä”, sanoo Paavonen.
Sitran muistiossa Suomen väestö ja kansantalous uuden edessä Etlan ansioituneet tutkijat Juha Alho, Eija Kauppi, Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen analysoivat väestöennusteiden kansantaloudellisia vaikutuksia.
Tarkastelu pohjaa neljään trendiennusteeseen sekä stokastiseen ennusteeseen. Trendiennusteet eroavat toisistaan maahanmuuton osalta: muuttovoiton oletetaan olevan joko 15 000, 24 000 tai 40 000 henkeä vuodessa. Mukana on myös vaihtoehto, jossa nettomaahanmuutto on pyöreä 0.
”Arvioimme, että 24 000 hengen nettomuuttoennuste vastaisi parhaiten toteutunutta kehitystä. Tämän suuruinen maahanmuutto lykkäisi väestön ikääntymisestä johtuvia kansantalouden ja julkisen talouden ongelmia muutamalla vuosikymmenellä eteenpäin”, toteaa Etlan tutkimusohjaaja Tarmo Valkonen.
Jos oletetaan, ettei syntyvyys tai kuolleisuus muutu merkittävästi nykyisestä, kaikki edellä mainitut ennusteet ennakoivat, että Suomen väestö vähenee pitkällä aikavälillä. Nollaskenaariossa muutos etenisi kiihtyvää tahtia.
Muistiossa väestöennusteiden tietoja on yhdistetty Suomen kansantaloutta kuvastavaan malliin. Näin on saatu uudenlaisia, todennäköisyyksiin pohjaavia näkymiä myös talouden kehitykseen eri väestöskenaarioissa.
Keskustelu toivotusta väestökehityksestä tarpeen
Tilastokeskuksen viime syksynä julkaisemaa väestöennustetta kritisoitiin epärealistiseksi, koska siinä pitkän aikavälin nettomaahanmuutoksi oletettiin keskimäärin 40 000 henkilöä vuodessa. Kolme vuotta aiemmassa ennusteessa vastaava oletus oli 15 000 henkilöä vuodessa.
Tilastokeskuksen (deterministinen) ennuste olettaa, että syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike kehittyvät tulevaisuudessa samalla tavoin kuin havaitut trendit osoittavat. Muutos nettomuuton oletuksessa johtuu siitä, että vuosina 2022–2024 maahanmuutto Suomeen oli historiallisen suurta eli nettomääräisesti yhteensä 140 000 henkeä.
Stokastisen väestöennusteen perusteella 40 000 henkilön vuotuiseen muuttovoittoon perustuva väestönkehitys on hyvin epätodennäköinen.
”Dramaattinen muutos Tilastokeskuksen väestöennusteessa herätti tervetullutta keskustelua väestöennusteiden merkityksestä. Lisäksi se teki entistä paremmin näkyväksi, miten tärkeää maahanmuutto on työvoiman tarjonnan ja Suomen tulevaisuudennäkymien kannalta”, Paavonen painottaa.
Julkaisemme Sitran verkkosivuilla (sitra.fi) tutkimuksen väestödataa eli neljän väestöennusteen ja stokastisen väestöennusteen aikasarjoja kaikkieen vapaaseen käyttöön.
Lisätietoja:
Matti Paavonen, pääekonomisti, Sitra, puh. 0294 618 334, matti.paavonen@sitra.fi
Tarmo Valkonen, tutkimusohjaaja, KTT, Etla, puh. 050 329 6014, tarmo.valkonen@etla.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Taru Keltanenasiantuntija, viestintä ja yhteistyösuhteetSitra
Puh:040 674 3246taru.keltanen@sitra.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on tulevaisuustalo, joka auttaa Suomea uudistumaan. Ennakoimme tulevaa. Etsimme yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja huomisen haasteisiin. Edistämme Suomen hyvinvointia ja vauhditamme talouden kestävää kasvua. Parempi tulevaisuus vaatii tekoja jo tänään.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Finländarnas fotavtryck på naturen har beräknats för första gången – Viktigt steg framåt i kampen mot förlusten av den biologiska mångfalden10.6.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande
En metod som utvecklats av finska forskare kan nu användas för att beräkna konsumenternas fotavtryck på naturen. En beräkning, som är den första i sitt slag när det gäller omfattning, visar att nästan hälften av finländarnas fotavtryck på naturen orsakas av maten de äter. Påverkan sker till stor del utanför Finland genom internationella produktionskedjor.
Suomalaisten luontojalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa – Tärkeä edistysaskel auttaa luontokadon torjunnassa10.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaistutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan nyt laskea tavallisen kuluttajan luontojalanjälki. Ensimmäistä kertaa näin kattavasti tehty laskenta osoittaa, että suomalaisten luontojalanjäljestä lähes puolet aiheutuu syömisestä. Vaikutukset kohdistuvat pitkälti kotimaan ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta.
Finns' biodiversity footprint calculated for the first time – Important step forward in combating biodiversity loss10.6.2025 01:00:00 EEST | Press release
A method developed by Finnish researchers can now be used to calculate the biodiversity footprint of consumers. For the first time ever, a comprehensive calculation reveals that almost half of Finns’ biodiversity footprint is caused by food consumption. The impact is largely external to Finland, stemming from international supply chains of goods and services.
Resultatet av Sitras förändringsförhandlingar: 25 anställningar avslutas3.6.2025 10:09:18 EEST | Pressmeddelande
Finlands jubileumsfond kommer att minska sina stödfunktioner betydligt. Som ett resultat av vårens förändringsförhandlingar kommer sammanlagt 25 anställningsförhållanden att avslutas. Sitra håller på att övergå till att finansiera innovationer för att förnya Finland.
Sitran muutosneuvottelujen lopputulos: 25 työsuhdetta päättyy3.6.2025 10:09:18 EEST | Tiedote
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto karsii merkittävästi tukitoimintojaan. Kevään muutosneuvottelujen seurauksena päättyy yhteensä 25 työsuhdetta. Sitra siirtää painopistettään innovaatioiden rahoittamiseen Suomen uudistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme