Kasvava työväenliike teki monista järjestöaktiiveja

Suomen sosialidemokraattisen puolueen jäsenmäärä kasvoi räjähdysmäisesti vuoden 1905 suurlakon seurauksena, ja vuoden 1906 eduskuntauudistus avasi työväenliikkeelle parlamentaarisen toiminnan ulottuvuudet.

Kannatuksen laajentuminen ja agitaation tehostamistarve johtivat puolueorganisaation uudistamiseen ja poliittiseen toimintaan spesialisoituneen toimitsijakaartin muodostamiseen. Liikkeen tehtäviin hakeuduttiin vaihtelevin taustoin monista eri lähtökohdista. Puolueen rinnalla ay-liike, osuustoiminta, työväen lehdistö ja kustannustoiminta sekä sen erityisjärjestöt kasvoivat ja tarjosivat työtilaisuuksia.

Tutkimus on toteutettu kahden liikkeen järjestöaktiivin ja kansanedustajan, Julius Nurmisen ja hänen leskeksi jääneen puolisonsa Annan vaiheita ja toimintaa valottaen niin, että nämä on liitetty liikkeen yleisen kehityksen kokonaiskuvaan.

Julius ja Anna ovat väitöskirjan tekijän Pertti Nurmisen isovanhemmat.

– Tämä sukulaissidos oli keskeinen tutkimustyön aiheen valikoitumisessa. Työn edetessä elämäkerrallinen kysymyksenasettelu väistyi kuitenkin taustalle, Pertti Nurminen kuvaa.

– Tutkijan roolin ja perhesuhteiden yhdistäminen ei ole ongelmatonta, mutta pyrin tiedostamaan siihen liittyvät haasteet.

Julius Nurminen ja Anna Haverinen omaksuivat aatteensa herätyksen kaltaisesti ja luopuivat sen varjolla aikaisemmasta asemastaan. Juliuksen ja Annan kohdalla aate ja liike toimivat pelastusrenkaina, jotka tarjosivat elämälle uuden suunnan. Liikkeen palvelemisesta muodostui keskeinen elämänsisältö, jonka nimissä he saattoivat esiintyä vaihtelevissa rooleissa – ajan myötä aatteesta kehittyi ammatti. Sisällissota toimi molempien kohdalla vedenjakajana. Se päätti Juliuksen elämän ja muokkasi leskeyden ja vankilakokemuksen kautta Annan poliitista uraa, jolle ristiriidat olivat tunnusomaisia.

Tutkimuksessa huomio kohdistetaan myös työväenliikkeen laajan taloudellisen toiminnan merkitykseen sekä sen puitteissa tapahtuneisiin väärinkäytöksiin, luovutetun Karjalan työväenliikkeen toimintaan ja naisten asemaan liikkeessä.

FM Pertti Nurminen väittelee 22.2.2013 kello 12 aiheesta "Aatteesta ammatiksi – puoluetyötä ja punapääomaa – Julius Nurmisen ja Annan Haverisen (ent. Nurminen) elämä ja toiminta työväenliikkeen järjestöaktiiveina 1900-luvun alkukymmeninä". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XII, Fabianinkatu 33.