Matala leposyke yhteydessä väkivaltarikoksiin miehillä
Helsingin yliopiston ja Tukholman Karoliinisen Instituutin tutkimuksessa yhdistettiin yli 700 000 ruotsalaismiehen armeijan kutsunnoissa mitattu leposyke elämänaikaisiin rikosrekisteritietoihin. Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -tiedelehdessä.
Jo aiemmissa tutkimuksissa matalan leposykkeen on havaittu olevan yhteydessä aggressiiviseen ja antisosiaaliseen käytökseen lapsilla ja nuorilla. Yhteyden on ajateltu kuvaavan joko heikompaa reagointia stressaaviin tilanteisiin tai matalaa fysiologista vireystilaa, joiden on uskottu lisäävän aggressiivista ja impulsiivista käyttäytymistä. Yhteys väkivalta- ja muuhun rikollisuuteen aikuisena on kuitenkin ollut kyseenalainen.
Helsingin yliopiston ja Karoliinisen Instituutin tutkimus osoitti, että miehillä joiden leposyke oli korkeintaan 60 lyöntiä minuutissa, oli 39 prosenttia korkeampi riski syyllistyä väkivaltarikoksiin verrattuna miehiin, joiden syke oli vähintään 83 lyöntiä minuutissa. Muiden rikosten riski oli kohonnut 25 prosenttia.
Matala leposyke ennusti myös pahoinpitelyn uhriksi joutumista sekä liikenne- ja muista onnettomuuksista johtuvia sairaalahoitoja ja kuolleisuutta.
Tutkimuksen seuranta-aika oli pisimmillään yli 35 vuotta, ja siinä huomioitiin monia mahdollisia sekoittavia tekijöitä, kuten painoindeksi, sosioekonominen asema, älykkyys, psykiatriset sairaudet sekä fyysinen kunto.
– Laaja väestöpohjainen tutkimuksemme osoittaa, että matala leposyke todella ennustaa väkivaltaisuutta ja antisosiaalista käyttäytymistä myös aikuisilla, toteaa tutkijatohtori Antti Latvala Helsingin yliopistosta.
Latvala korostaa kuitenkin, että vain hyvin pieni osa miehistä, joilla on matala leposyke, syyllistyy rikoksiin.
– Biologiset riskitekijät ovat vain yksi osatekijä väkivaltaisuuden taustalla. Lisäksi yhteyden taustalla olevia mekanismeja ei vielä ymmärretä kovin hyvin. Tuloksemme kohonneesta onnettomuusriskistä viittaisi yleisempään taipumukseen ottaa riskejä, hän sanoo.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Antti Latvala, Helsingin yliopisto
Puh. 050 4484 114.
Sähköposti: antti.latvala@helsinki.fi
****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme