Vakavat A-streptokokki-infektiot aiheuttavat merkittävän tautitaakan Euroopassa

 

Epidemiologisissa tutkimuksissa pyritään tunnistamaan tautiriskiin, tiettyihin oireisiin ja huonoon selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä, jotka voivat liittyä sairastuneeseen itseensä, taudinaiheuttajamikrobiin tai ympäristötekijöihin. Näiden riskitekijöiden tunnistaminen on tärkeää, kun suunnitellaan ehkäisytoimenpiteitä ja etsitään uusia hoitokeinoja.

M. Sc. Theresa Lamagni selvitti väitöstutkimuksessaan vakavien Streptococcus pyogenes -tautien epidemiologiaa Euroopassa. Tutkimuksen teki mahdolliseksi syksyllä 2002 EU-rahoituksella perustettu, Lundin yliopiston koordinoima Strep-EURO-verkosto, jossa on mukana yksitoista maata. Kahden vuoden aikana osallistujamaissa tunnistettiin 5 522 vakavaa S. pyogenes -infektiotapausta, ja kerättyä materiaalia analysoimalla saatiin runsaasti uutta tietoa näiden infektioiden epidemiologiasta Euroopassa 2000-luvulla. Kyseessä on laajin tähän mennessä julkaistu selvitys vakavista A-streptokokki-infektioista.

A-ryhmän streptokokkeihin kuuluvan S. pyogenes aiheuttaa muun muassa angiinaa, ruusua ja tulirokkoa. Sen aiheuttamia vakavia infektioita, kuten verenmyrkytyksiä ja toksinen shokki -syndroomaa (STTS) esiintyy kehittyneissä maissa keskimäärin vain kolmella 100 000:sta vuosittain, mutta tapauskuolleisuus on suuri verrattuna moniin muihin infektiotauteihin.

Euroopan pohjoisissa maissa infektioita näytti esiintyvän tiheämmin kuin keski- ja eteläosan maissa. Lamagni arvioi tämän johtuvan siitä, että Keski- ja Etelä-Euroopan maissa käytetään vähemmän mikrobiologisia diagnostisia menetelmiä. Kolmen pohjoismaan välillä esiintyvyydessä ei ollut juurikaan eroja: esiintyvyys oli 2,2 -2,3 tapausta 100 000 asukasta kohti. Luvut vastaavat Yhdysvalloista ja Australiasta samalla aikavälillä saatuja arvoja.

Iso-Britanniassa esiintymisluvut olivat pohjoismaita korkeammat, 2,9 / 100 000, mikä Lamagnin mukaan johtui samanaikaisesta ruiskukuumeiden käyttäjillä todetusta A-streptokokkiepidemiasta: heidän infektionsa muokkasivat merkittävästi tautiepidemiologiaa tutkimusajankohtana.

Iso-Britannian tutkimusaineistosta tehty analyysi osoitti myös, että niin sanottujen NSAID-lääkkeiden eli steroideihin kuulumattomien tulehduskipulääkkeiden käyttö oli yhteydessä toksinen shokki -syndrooman kehittymiseen. NSAID-lääkkeiden yhteydestä tähän vakavaan sairauteen on käyty keskustelua jo aikaisemmin, ja tämän tutkimuksen tulokset saattavat antaa keskusteluun uutta vauhtia.

Koska vakaviakin S. pyogenes -infektioita hoidetaan pääosin avohoidossa ja niitä esiintyy maantieteellisesti harvakseltaan, taudin torjunta rajoittuu lähinnä sairastuneiden kanssa lähikosketuksessa olleiden ehkäisevään lääkitykseen. Kehitteillä olevat rokotteet voivat tulevaisuudessa tarjota tehokkaamman torjuntamenetelmän, Lamagni toteaa.

M. Sc. Theresa Lamagnin väitöskirja "The epidemiology of severe Streptococcus pyogenes disease in Europe" (Vakavien Streptococcus pyogenes -tautien epidemiologia Euroopassa) tarkastetaan 28.11.2008 kello12 Helsingin yliopiston Haartman-instituutin Pienessä luentosalissa, Haartmaninkatu 3.

Lisätietoa tutkimuksesta:

M.Sc. Theresa Lamagni

Yhteys väittelijään:

Health Protection Agency Press Office, UK

Puh. +44 20 8327 6647

Sähköposti: cfipressoffice@hpa.org.uk