Palkansaajan ostovoima kasvaa nyt huippuvauhtia, Veronmaksajat esittää veronkevennysten jatkamista 2010 ja 2011
12.1.2009 10:57:00 EET | Veronmaksajain Keskusliitto | Tiedote
Keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoima kasvaa vuonna 2009 peräti 4,6 prosenttia eli 2000-luvun parasta tahtia. Vauhti on noin kolme kertaa nopeampi kuin vuonna 2008, jolloin palkansaajan ostovoima kasvoi vain 1,5 prosenttia. Ostovoiman vahvan kasvun taustalla on hidastuva inflaatio sekä paluu veronkevennysten tielle yhden välivuoden jälkeen.
Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista ostovoimalaskelmista, joissa on huomioitu ansioiden, verojen ja kuluttajahintojen arvioitujen muutosten vaikutukset palkansaajan nettoansioiden ostovoimaan.
Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää vahvaa ostovoimakehitystä rohkaisevana. Kulutusmahdollisuuksia lisätään tänä vuonna osaltaan mittavalla veroelvytyksellä. Verotusta kevennetään 870 miljoonalla eurolla, lisäksi puretaan ansiotason noususta aiheutuva verotuksen kiristyminen. Omilla ansiotuloillaan elävällä keskiluokalla on nyt hyvä mahdollisuus pitää kansantaloutta pystyssä viennin pahasti hiipuessa.
"Työpaikkansa säilyttävillä kansalaisilla on nyt oiva tilaisuus panna hyvä kiertämään", katsoo Lehtinen.
"Kaupassa käynti ja palvelujen ostaminen ovat jokaisen kansalaisen mahdollisuuksia työllistää ja lisätä yhteiskunnan verotuloja, kukin edellytystensä mukaan."
Veronmaksajat esittää ansiotulojen verotuksen keventämisen jatkamista myös vaalikauden loppuvuosina. Vuonna 2010 verotusta tulisi keventää 500 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 veroperusteet on päätettävä tilanteessa, jossa työmarkkinoiden tuleva palkkalinja on vielä selkiytymätön. Toisaalta on jo nyt nähtävissä, että veroelvytykselle tarvitaan jatkoa myös ensi vuonna.
"Hallituksella on hyvä syy linjata vuoden 2010 kevennykset jo helmikuussa hallitusohjelman puolivälin tarkastelussa."
"Kevennysten linjaaminen hyvissä ajoin poistaa epävarmuutta hallituksen aikeista ja tuo kansalaisten taloudenpitoon luotettavuutta ja ennustettavuutta, joka on juuri nyt erityisen tärkeää", toteaa Lehtinen.
Vuoden 2011 kevennysten mittaluokan Lehtinen jättäisi sen sijaan vielä auki odottamaan tulevien työmarkkinaratkaisujen selviämistä.
"Hallituksen on syytä tulla maltillista ja työllisyyttä edistävää palkkalinjaa vastaan tuntuvilla veronkevennyksillä myös vuonna 2011", katsoo Lehtinen.
Veronmaksajien mallissa valtio vastaisi kokonaisuudessaan tulevien veronkevennysten kustannuksista. Kevennykset toteutettaisiin alentamalla valtion tuloveroasteikkoa ja korottamalla vuonna 2009 käyttöön otettua uutta työtulovähennystä. Verotusta kevennettäisiin tasaisesti kautta linjan, kaikissa tuloluokissa.
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, (09) 6188 7300
Ostovoimalaskelma ja verolinjaukset osoitteessa www.veronmaksajat.fi
Tietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajien linjaukset vaalikaudelle 2027-2031: Veromuutoksilla kasvua, menosäästöillä tasapainoa9.6.2026 09:02:02 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliitto on julkaissut linjauksensa vaalikaudelle 2027-2031. Linjausten mukaan Suomen julkinen talous on saatava kestävälle uralle menosäästöillä sekä talouskasvua ja työllisyyttä vahvistavilla rakenneuudistuksilla – ei yleisillä veronkiristyksillä. Menojen taso on nyt liian korkea suhteessa kansantalouden kantokykyyn, joten säästäväisyyden on oltava selvästi ensisijainen keino tasapainon palauttamisessa. Verotuksen tulee olla vakaata, ennustettavaa ja kohtuullista. Talouskasvun ja työllisyyden vahvistaminen ovat olennaisia edellytyksiä myös Suomen julkisen talouden velkakestävyyden pitkäjänteiselle parantamiselle. Siksi tarvitaan kannustimia työntekoon ja yritteliäisyyteen. Kuluvalla vaalikaudella toteutuvat ansiotulojen verotuksen ja yhteisöveron muutokset ovat olleet askelia oikeaan suuntaan. Ne muodostavat tukevan pohjan myös seuraavan vaalikauden veropolitiikalle. Tärkeää on se, ettei työn tekemisen ja teettämisen verotusta ainakaan kiristetä. Tämä koskee myös y
OTM, eMBA Jussi Junni on nimitetty Veronmaksajien uudeksi toimitusjohtajaksi27.4.2026 15:20:42 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton hallitus on 27.4.2026 nimittänyt oikeustieteen, teologian ja psykologian maisteri, eMBA Jussi Junnin liiton seuraavaksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.8.2026. Veronmaksajien nykyinen toimitusjohtaja, valtiotieteiden tohtori Teemu Lehtinen jää eläkkeelle 1.12.2026. Jussi Junni siirtyy tehtävään akavalaisen AKI-liitot ry:n toiminnanjohtajan paikalta. Hän on ollut tässä tehtävässä vuodesta 2014. Jussi Junni on toiminut Akava ry:n hallituksessa ja hallituksen varapuheenjohtajana. - Veronmaksajien uuden toimitusjohtajan valinta herätti suurta kiinnostusta. Meillä oli vaativa tehtävä valita liiton hallitukselle paras toimitusjohtajaehdokas erittäin laadukkaasta joukosta. Valintakriteereissä painottuivat hänen monipuolinen yhteiskunnallinen ja talouspoliittinen osaaminen, koulutustausta, vahvat verkostot sekä kokemus asiantuntijaorganisaation johtamisesta. Jussi Junnin kyky rakentaa vaikuttavalle ja asiantuntevalle liitolle vakaa tulevaisuus ja kehit
Veronmaksajien Lehtinen: Kotitalousvähennykseen tervetullut korjaus, palkkaveron kevennys ja yhteisöveron alennus tukevat talouskasvua22.4.2026 22:18:54 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen kehysriihen uusia veroratkaisuja melko vähäisinä. Tärkein nyt päätetty uusi muutos on kotitalousvähennyksen korottaminen, mikä toteutuu jo tänä vuonna. - Kotitalousvähennyksen raju leikkaus vuonna 2025 oli hallituksen tämän vaalikauden huonoin veropäätös. Nyt hallitus peruu osan aiemmasta kiristyksestä, mikä on positiivinen korjausliike, toteaa Lehtinen. Pieni positiivinen liikahdus on myös työmatkakulujen omavastuun alentaminen sadalla eurolla. Tulonhankinnasta aiheutuvien kustannusten vähentäminen ennen tulojen verottamista on tärkeä periaatteellinen lähtökohta tuloverotuksessa, jota hallitus on aiemmin horjuttanut muun muassa poistamalla työhuonevähennyksen palkansaajilta. - Hallitus ottaa nyt työmatkakulujen vähentämisessä askeleen oikeaan suuntaan, mutta toisaalta aiempia perusteettomia verosanktioita ei ole peruttu, Lehtinen pohtii. Hallitus oli tehnyt vaalikauden suuret veroratkaisut jo viime vuonna puo
Veronmaksajien kuntaverovertailu 2026: Ero keskituloisten pariskuntien maksamissa kunnittaisissa veroissa on jopa 5 800 euroa25.3.2026 01:00:00 EET | Tiedote
Keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tänä vuonna eniten tuloveroja Pomarkussa, noin 30 600 euroa. Ero samoista tuloista maksetuissa tuloveroissa maan keveimpään kuntaverottajaan Kauniaisiin on miltei 5 800 euroa. Kunnallisveroprosentti Pomarkussa on 10,9 ja Kauniaisissa 4,7, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusin kuntaverovertailu. Kuluvalle vuodelle tuloveroprosenttiaan nosti 38 kuntaa ja alensi viisi. Manner-Suomen keskimääräinen tuloilla painotettu kunnallisveroprosentti nousi 0,03 prosenttiyksikköä. Suurimpia veroprosenttiaan korottaneita kuntia olivat Lahti, Nurmijärvi ja Kerava. Veroprosenttiaan keventäneet kunnat olivat väkiluvultaan pieniä kuntia. - Tuloveroprosenttien kevennysten taustasyyt vaihtelevat: kuntatalouden sopeutus toisaalla on voinut tuoda pelivaraa, mutta myös uusia tuloja esimerkiksi kaivosmineraaliverosta ja voimalaitosten kiinteistöveroista. Tämä on vähentänyt tarvetta kerätä veroja ansiotuloista, selvityksen laatinut ekonomisti Janne Kalluinen sanoo. S
Veronmaksajien kansainvälinen palkkaverovertailu: Ylimmät marginaaliverot kevenevät – Suomi vihdoin Ruotsin alapuolelle10.12.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2026 suomalaisen hyvätuloisen palkansaajan lisätulosta menevä marginaalivero alenee ja Suomen kilpailukyky korkeiden ansiotulojen verotuksessa kohenee suhteessa keskeisiin verrokkimaihin. Ruotsissa marginaalivero on 165 000 euron tulotasolla ensi vuonna 53,7 prosenttia ja Suomessa 52,3 prosenttia. Vielä vuonna 2025 marginaalivero on Suomessa tällä tulotasolla 58,2 prosenttia, mikä on toiseksi korkein 18 vertailumaan joukossa. Palkkaverotuksen progressiivisuus on Suomessa edelleen kansainvälisessä vertailussa jyrkkää, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusi Kansainvälinen palkkaverovertailu. - Suomen huippukireiden korkeimpien marginaaliverojen tuntuva alentaminen on perusteltua jo sen takia, ettei niiden ole millään varmuudella voinut sanoa edes lisänneen verotuottoja. On selvää, että ylikireät verot ovat ehkäisseet ansioiden kertymistä, millä voi olla myös laajemmin vaikutusta innovaatioihin ja aineettoman pääomaan, toteaa selvityksen tekijä, pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkol
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme