Lapsen oikeus laadukkaaseen sijaishuoltoon ei toteudu tasaisesti

Lehdistötiedote julkaisuvapaa 29.9.2015 klo 12.00

Vuonna 2013 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna huostaanotettuina yli 10 000 lasta ja nuorta. Jokaiselle näistä lapsista sijaishuollon laatu on välttämätöntä, mutta kaikkien kohdalla se ei toteudu.Järjestöt ja yrityspohjaiset toimijat vastaavat nykypäivänä Suomessa suurimmasta osasta sijaishuollon palveluista, erityisesti laitoshoidon osalta. Palveluntuottajien määrä on kasvanut, mikä on synnyttänyt sijaishuoltomarkkinat ja kiihdyttänyt kilpailua alan toimijoiden keskuudessa. Sijaishuoltopalveluiden ostamista ja myymistä ohjaavat hankintalainsäädännön ja julkisten palveluiden kilpailuttamistoiminnan periaatteet. Huolimatta siitä, että kilpailutuskäytännöt ovat vaikuttaneet myönteisesti sijaishuoltopalveluiden kehittämiseen ja huomion kiinnittämiseen laatuasioihin, kilpailutusmenettely ei kuitenkaan välttämättä takaa lapselle hänen tarpeitaan vastaavaa sijaishuoltopaikkaa. Kunnat ovat valitettavan usein valmiita maksamaan vain lainsäädännön edellyttämistä minimivaatimuksista. Hinnasta on tullut liian määrittävä tekijä palveluiden valinnassa.

Tiedot käyvät ilmi Lastensuojelun Keskusliiton tiistaina 29.9.2015 Lahdessa julkaistusta selvityksestä Sattumuksia vai suunnitelmallisuutta? Sijaishuollon laatua tarkastelleen selvityksen aineisto koostui kuntien kilpailutuksissa käyttämistä tarjouspyynnöistä sekä ammattilaisten ja laillisuusvalvojien näkemyksistä. Tarkastelussa keskityttiin erityisesti lastensuojelun laitoshoidon ja erityisyksikköhoidon kysymyksiin.

Lähes kahdenkymmenen eri sijaishuoltopalveluiden kilpailutuksen hankintailmoitusten ja tarjouspyyntöjen läpikäynti osoitti, että kilpailutusmenettelyiden avulla ei välttämättä saada laatua esille parhaalla mahdollisella tavalla.

– Kilpailutuksen myötä kustannuksista näyttää tulleen keskeinen sijaishuoltopaikan valintaa määrittävä tekijä. Minimistä tullee tällöin sijaishuollon toteuttamisessa maksimi. Kunnat ovat valmiita maksamaan useimmiten vain kilpailutuksessa määritellyistä minimikriteereistä, kertoo selvityksen laatinut Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Susanna Hoikkala.

– Laadukkaan sijaishuollon toteutuminen edellyttää kuitenkin, että se on asiakaslähtöistä ja sen on vastattava yksilöllisesti jokaisen lapsen tarpeisiin. Joidenkin lasten tarpeisiin vastaaminen voi esimerkiksi tarkoittaa enemmän henkilökuntaa mitä minimivaatimuksissa edellytetään, Hoikkala havainnollistaa.

Kilpailutusmenettelyjen käyttäminen kapeuttaa myös laadun kehittämistä. Palveluntarjoajan on vaikea myydä uudentyyppistä, ja ehkä laadukkaampaa palvelua koska kilpailutuksen järjestäjä laatii kilpailutuksen kriteerit usein yksipuolisesti.

Kun sijaishuoltopaikat laitetaan järjestykseen hinnan perusteella, eivät erot osaamisen ja laadun perusteella tule välttämättä riittävästi näkyville.

– Palvelun tuottaja ei esimerkiksi pysty tuomaan omaa erityisosaamistaan esille parhaalla mahdollisella tavalla, koska kriteerit on määritelty jo etukäteen. Aidosti lapsilähtöisen ja erityisosaamiseen perustuvan sijaishuoltopaikan löytäminen voi olla vaikeaa, kun sille luodaan perusta rasti ruutuun -menettelyllä, Hoikkala kertoo.

Kilpailutuksen kriteerit pitäisikin saada kehitettyä nykyistä erottelevammiksi. Palveluiden tilaajien ja tuottajien välillä kaivataan myös entistä avoimempaa vuoropuhelua.

– Palveluntuottajat kaipaavat kunnalliseen kilpailuttamiseen sääntelyä. Meidän olisi mahdollista toteuttaa erilaisia hankintamenettelyjä jo nyt, ja niitä pitäisi lähteä rohkeasti kehittämään. Sitä kautta voitaisiin välttää niin hintojen polkemista kuin kustannusten paisumista liian isoiksi. Yksi mahdollisuus on myös luoda valtakunnallisesti käytössä olevat kriteerit, joiden käyttöön kaikki kilpailutuksista vastaavat sitoutuvat, Hoikkala kertoo.

Sijaishuollon nykyisten hankintamenettelyjentoimivuutta olisikin Lastensuojelun Keskusliiton mielestä tarpeellista arvioida laajemmin.

– Pelisääntöjä on ehdottomasti selkiytettävä korostaa Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Miia Pitkänen.

Laadukas sijaishuolto edellyttää aina hyvää sosiaalityötä, prosessien selkeyttä, siirtymäkohtien huomioimista sekä lapsen tarpeisiin vastaavan sijaishuoltopaikan valintaa.

– Toimiva sijaishuolto ei ole ilmaista eikä se aina toteudu minimiehtojen täyttyessä. Lapsen etu ja sijaishuollon laatu eivät saa jäädä talousnäkökulmien alle. Laadukas sijaishuolto, jolla saadaan kauaskantoisia vaikutuksia, on sen sijaan kustannustehokasta, Pitkänen muistuttaa.

Hankintapolitiikka ei voi Lastensuojelun Keskusliiton mielestä yksistään ohjata sijaishuollon kehittämistä.

– Laadukas sijaishuolto ei synny itsestään. Sen toteutumisen tueksi tarvitaan nykyistä selkeämpää kansallista ohjauspolitiikkaa ja pitkäjänteistä kehittämistyötä sekä lastensuojelun toimeenpanoa ja lastensuojelutoimijoiden osaamisen vahvistamista.

Sattumuksia vai suunnitelmallisuutta? Selvitys sijaishuollon laadusta. Susanna Hoikkala ja Ville Lavikainen. Lastensuojelun Keskusliitto 2015. ISBN 978-952-7002-10-0 (pdf). Selvitys ladattavissa ilmaiseksi os. www.lskl.fi/verkkokauppa 29.9.2015 klo 12.00 alkaen.

Lastensuojelun Keskusliitto järjestää Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Lahden Sibelius-talolla 29.-30.9.2015 yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa. Tapahtuma on suurin vuosittainen lastensuojelualan koulutustapahtuma Suomessa. www.lskl.fi/lahti2015

Lisätietoja:
Tiedottaja Hanna-Mari Savolainen,
puh. 044 329 0029
hanna-mari.savolainen@lskl.fi