Suomalaiset väestöaineistot ja uudet perimän analyysimenetelmät paljastavat kansantautien syitä kolmessa laajassa tutkimuksessa
Kaikki kolme tutkimusta hyödynsivät uusia geenisirutekniikoita suurten väestöaineistojen tutkimisessa, ja tulokset julkaistiin arvovaltaisissa Nature Genetics ja American Journal of Human Genetics -tiedelehdissä.
Laajimmassa kolmesta tutkimuksesta suomalaisjohtoinen eurooppalaisten tutkijoiden joukko (www.euengage.org) osoitti yli 20 geenin säätelevän veren rasva-arvoja. Yli 24 000 eurooppalaisen henkilön geeniprofiilien tutkimus paljasti myös lukuisia uusia kolesterolitasoja sääteleviä geenejä, joiden vaikutukset olivat erilaisia naisilla ja miehillä. Tutkimalla suomalaisia ja hollantilaisia väestöotoksia, tutkijaryhmä arvioi nykyisin tiedossa olevien alttiusgeenien selittävän 3-5 prosenttia kolesterolipitoisuuksien vaihtelusta. Tutkimuksessa osoitettiin myös geenien yhteys sydän- ja verisuonitapahtumien ilmaantumiseen.
Toisessa, vain pohjoissuomalaisiin kohdistuvassa tutkimuksessa etsittiin perimänlaajuisesti aineenvaihdunnallisiin (metabolisiin) ominaisuuksiin, kuten veren sokeri- ja insuliinipitoisuuksiin, sekä kolesteroliarvoihin, vaikuttavia geenejä. Tutkimukseen osallistui yli 5000 vuonna 1966 syntynyttä pohjoissuomalaista, joiden terveyttä on seurattu jo sikiökaudelta lähtien (Pohjois-Suomi-kohortti). Syntymäkohortti on elintavoiltaan ja geneettiseltä taustaltaan yhtenäinen, mikä mahdollisti muun muassa uuden LDL-kolesterolitasoon (ns. huono kolesteroli) vaikuttavan geenin löytymisen tässä tutkimuksessa.
Kolmas tutkimus keskittyi selvittämään suomalaisten perimän rakenteen erityispiirteitä. Tutkimuksessa vertailtiin suomalaisten geeniprofiileja yli tuhannen henkilön otoksessa, jotka oli kerätty maan eri osista. Suomalaisten geneettisten profiilien havaittiin seuraavan läheisesti alueellista jakoa, ja geneettisen ”kartan” osoittavan eroja itä- ja länsi- sekä etelä- ja pohjoissuomalaisten välillä. Viimeisimpinä asutettujen alueiden, kuten Kainuun, väestöt olivat tutkituista ryhmistä perimältään yhtenäisimpiä. Lisäksi pystyttiin osoittamaan, että suomalaisten perimän alueittainen samankaltaisuus ei johdu lähisukulaisavioliitoista. Tulokset ovat yhteneväiset genealogisten tutkimusten tulosten kanssa ja näyttävät maamme asutushistorian muokanneen suomalaisten perimän alueellisia eroja.
Nämä kansainvälisissä huippulehdissä julkaistut artikkelit osoittavat miten ainutlaatuiset suomalaiset tutkimusaineistot tarjoavat jatkossakin erinomaisen perustan erilaisten kansantautien ja periytyvien ominaisuuksien selvittämiselle. Perinnöllisten tekijöiden tunnistamisen lisäksi aineistot mahdollistavat myös geenien ja elintapojen yhteisvaikutusten selvittämisen.
Lisätietoja:
Professori Leena Palotie, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, Helsingin yliopisto ja Kansanterveyslaitos, etunimi.sukunimi@ktl.fi, puh (09) 4744 8393
Dosentti Samuli Ripatti, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, Helsingin yliopisto ja Kansanterveyslaitos, etunimi.sukunimi@helsinki.fi, puh (09) 4744 8159
Artikkelit:
1. Aulchenko YS, Ripatti S, Lindqvist I, Boomsma D, Heid IM, Pramstaller PP, Penninx PWJH, Janssens ACJW, Wilson JF, Spector T, Martin NG, Pedersen NL, Kyvik KO, Kaprio J, Hofman A, Freimer NB, Järvelin M-R, Gyllensten U, Campbell H, Rudan I, Johansson Å, Marroni F, Hayward C, Vitart V, Jonasson I, Pattaro C, Wright A, Hastie N, Pichler I, Hicks AA, Falchi MF, Willemsen G, Hottenga J-J, de Geus EJC, Montgomery GW, Whitfield J, Magnusson P, Saharinen J, Perola M, Silander K, Isaacs A, Sijbrands EJG, Uitterlinden AG, Witteman JCM, Oostra BA, Elliott P, Ruokonen A, Sabatti C, Gieger C, Meitinger T, Kronenberg F, Döring A,
Wichmann H-E, Smit JH, McCarthy MI, van Duijn CM & Peltonen L: Loci influencing lipid levels and coronary heart disease risk in 16 European population cohorts, Nature Genetics, doi:10.1038/ng.269
2. Sabatti C, Service SK, Hartikainen A-L, Pouta A, Ripatti S, Brodsky J, Jones CG, Zaitlen NA, Varilo T, Kaakinen M, Sovio U, Ruokonen A, Laitinen J, Jakkula E, Coin L, Hoggart C, Collins A, Turunen H, Gabriel S, Elliot P, McCarthy MI, Daly MJ, Järvelin M-R, Freimer NB & Peltonen L: Genome-wide association analysis of metabolic phenotypes in a birth cohort from a founder population, Nature Genetics, doi:10.1038/ng.271
3. Jakkula E, Rehnström K, Varilo T, Pietiläinen OPH, Paunio T, Pedersen NL, deFaire U, Järvelin M-R, Saharinen J, Freimer N, Ripatti S, Purcell S, Collins A, Daly MJ, Palotie A & Peltonen L: The genome-wide patterns of variation expose significant substructure in a founder population, The American Journal of Human Genetics (2008), doi: 10.1016/j.ajhg.2008.11.005
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme