Ei pelkkää luonteen heikkoutta – tupakoinnin lopettamisen vaikeus riippuu myös geeneistä
Yksilöiden välillä on suuria eroja nikotiinin aineenvaihdunta- eli metabolianopeudessa sekä siinä, miten helposti nikotiiniriippuvuus syntyy. Akatemiaprofessori Jaakko Kaprion johtama tutkijaryhmä pystyi kaksosia tarkastelemalla osoittamaan, että yli 80 prosenttia nikotiinin aineenvaihduntanopeudesta selittyy perintötekijöillä.
Tunnistaakseen metabolianopeuteen vaikuttavia geenimuotoja ryhmä tutki yli 1 500 suomalaista henkilöä koko perimän kattavilla geneettisillä ja tilastollisilla menetelmillä.
– Aiemmat koko perimän kattavat geneettiset tutkimukset ovat pääosin keskittyneet tunnistamaan tupakoinnin määrään liittyviä geenimuotoja. Omassa työssämme hyödynsimme huomattavasti tarkempaa menetelmää ja määritimme laboratoriossa tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden nikotiinin aineenvaihduntanopeuden, kertoo dosentti Anu Loukola Helsingin yliopistosta.
Maksassa toimivat CYP-entsyymit, erityisesti CYP2A6, huolehtivat nikotiinin hajottamisesta elimistössä. Tässäkin työssä tärkeimmäksi nikotiinin aineenvaihduntaan vaikuttavaksi tekijäksi osoittautuivat nimenomaan CYP2A6-entsyymin geenissä tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat perimän kohdat. Tutkimusryhmä pystyi tunnistamaan kolme sellaista perimän kohtaa, jotka erityisesti hidastivat aineenvaihduntaa. Yhdessä ne selittävät noin kolmanneksen nikotiinin metabolianopeudesta.
– Tuloksemme tuovat tärkeää uutta tietoa siitä, mitkä geneettiset tekijät vaikuttavat nopeuteen, jolla nikotiini poistuu elimistöstä. On viitteitä siitä, että hitaille ja nopeille metaboloijille sopivat erilaiset tupakoinnin lopettamista tukevat hoitomuodot. Uskommekin, että geenitietoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää tehokkainta hoitoa valittaessa, Kaprio sanoo.
– On tärkeää huomioida myös uusien nikotiinituotteiden, kuten sähkösavukkeiden, terveysriskit ja vaikutukset. Nikotiini itsessään kohottaa verenpainetta, kiihdyttää pulssia ja uusimman tutkimustiedon mukaan myös lisää syöpäriskiä. Näin ollen nikotiinin aineenvaihduntanopeus vaikuttaa yksilöllisesti myös näihin riskeihin.
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkijoiden johtaman kansainvälisen yhteistyöhankkeen tulokset on julkaistu PLOS Genetics -tiedelehdessä.
Alkuperäinen julkaisu:
Loukola A, Buchwald J, Gupta R, Palviainen T, Hällfors J, Tikkanen E, Korhonen T, Ollikainen M, Sarin AP, Ripatti S, Lehtimäki T, Raitakari O, Salomaa V, Rose RJ, Tyndale RF, Kaprio J. A Genome-Wide Association Study of a Biomarker of Nicotine Metabolism. PLoS Genet. 2015 Sep 25;11(9):e1005498.
Yhteyshenkilöt
Akatemiaprofessori Jaakko Kaprio
Helsingin yliopisto, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM)
Sähköposti: jaakko.kaprio@helsinki.fi
Puh. 050 546 8790 (Susanna Rosas)
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Nuoret arvostavat työntekoa, työelämän epävarmuus värittää silti uskoa tulevaisuuteen6.6.2025 10:48:21 EEST | Tiedote
Työ on yhä tärkeämpi elämänarvo suomalaisille nuorille. Tie työelämään kulkee kuitenkin usein epävarmojen työsuhteiden, epäselvien tulevaisuudennäkymien ja monimutkaisten elämäntilanteiden kautta, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.
Koirien hoito kehittyy – suomalainen tutkimus taustalla uudessa eläinlääkkeessä6.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on saatu lupaavia tuloksia lääkkeestä, jolla voisi hallita koirien lisääntymistä ja parantaa niiden hyvinvointia. Siniketuilla tehty tutkimus mahdollistaa uuden lähestymistavan myös koiran kiimakierron hallintaan lääkkeellisesti ja ilman pysyviä toimenpiteitä.
Kotina metsä -näyttely tuo luonnonmetsän keskelle Helsinkiä5.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Luonnonmetsä on katoava kansallisaarre. Luonnontieteellisen museon uusi Kotina metsä -näyttely tarjoaa mahdollisuuden tutustua luonnontilaisen metsän monimuotoisuuteen keskellä kaupunkia. Näyttely aukeaa yleisölle maailman ympäristöpäivänä torstaina 5. kesäkuuta. Luomuksen kesään mahtuu myös puutarhojen kesäopastuksia ja Hildan hämähäkkejä.
Eläinsuojelun valvontaan tarvitaan lisää keinoja ja oikeuskäytäntöä on yhdenmukaistettava3.6.2025 10:14:12 EEST | Tiedote
Tuore eläinsuojeluvalvonnan tilaa käsittelevä katsaus antaa useita suosituksia eläinsuojelun valvontaan. Suositukset koskevat tuen ja puuttumisen keinoja, viranomaisten koulutuksen ja osaamisen kehittämistä sekä lainsäädäntömuutoksia.
Linnunradan ja Andromedan välinen törmäys saattaa olla peruttu2.6.2025 18:00:00 EEST | Tiedote
Tähän saakka on uskottu, että Linnunrata ja sen naapurigalaksi Andromeda törmäävät vääjäämättä toisiinsa noin 4,5 miljardin vuoden päästä. Tuoreet laskelmat kyseenalaistavat tämän kohtalon ja osoittavat, että nykyisellä havaintotarkkuudella mitattuna törmäys tapahtuu vain 50 prosentin todennäköisyydellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme