Väitös: Ihmisten astmalääke budesonidi soveltuu myös koirien hengitystiesairauksien hoitoon

Hengitystiesairauksien hoidon kehittymisen kannalta on oleellista, että diagnosoinnissa käytettävät menetelmät ovat luotettavia sekä lääkitykset turvallisia ja helposti annosteltavia.

Yksi yleisimmin käytetyistä hoitomuodoista on pitkäkestoinen kortikosteroidilääkitys. Erityisesti suun kautta annosteltaessa kortikosteroidit voivat aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten runsasta juomista ja virtsaamista, ruokahalun voimakasta kasvua, mahalaukun limakalvon haavaumia, elimistön puolustuskyvyn heikkenemistä, sydämen tiheälyöntisyyttä, lihaskatoa, sokeritautia, sekä pahimmillaan elimistön oman kortisolituotannon lamaantumista. Hengitysteiden kautta annosteltavien eli inhaloitavien kortikosteroidien käyttö on pienemmän haittavaikutusriskin takia vakiintunut hoitomuoto ihmisen astman ja pitkittyneen keuhkoputkentulehduksen hoidossa ja se on yleistymässä myös lemmikkieläimillä, vaikka aikaisempaa tutkimustietoa näiden lääkeaineiden farmakokinetiikasta, eli lääkeaineen imeytymisestä, jakautumisesta elimistössä, metaboliasta ja erittymisestä, koirilla ei ole.

Monissa hengitystiesairauksissa taudin syyn selvitys vaatii muiden tutkimusten lisäksi hengitysteiden tähystämisen ja keuhkohuuhtelunäytteen ottamisen, jotta saadaan kerättyä epiteelejä verhoavaa nestettä (ELF). Melamies tutki keuhkohuuhtelunäytteessä käytetyn nestemäärän vaikutusta takaisin saadun ELF:in määrään. Tulokset osoittivat, että huuhtelunesteen määrän suhteuttaminen koiran painoon tuotti vakaamman ELF:in saannon kuin vakionestemäärän käyttö.

Lisäksi Melamies tutki inhaloitavan eli hengitettävän kortikosteroidin, budesonidin, farmakokineettisiä ominaisuuksia inhalaation ja suonensisäisen annostelun jälkeen. Inhaloidun budesonidin farmakokinetiikassa ei havaittu suuria eroja verrattuna lapsilla saatuihin tuloksiin mutta budesonidin keuhkohyötyosuus jäi koirilla hieman matalammaksi. Melamiehen tutkimus osoitti inhaloitavan budesonidin käytön olevan turvallista koirilla. Melamies osallistui myös budesonidin määritysmenetelmän kehittämiseen ja validointiin.

Melamies tutki myös kortikosteroidien haittavaikutuksia. Koirat saivat kortikosteroidilääkitystä kuukauden ajan hengitysteiden kautta (budesonidi tai flutikasonipropionaatti) tai suun kautta (prednisoloni). Tutkimuksessa todettiin sekä prednisolonin että flutikasonipropionaatin lamaavan elimistön omaa kortisolituotantoa toisin kuin budesonidin. Tulos osoitti, että käytetyillä annoksilla haittavaikutusten riski inhaloitavalla budesonidilla oli pienempi kuin muilla tutkituilla lääkkeillä.
Melamiehen väitöstutkimus tuo uutta tietoa koirien keuhkohuuhtelunäytteessä käytettävästä nestemäärästä sekä inhaloitavan budesonidin farmakokinetiikasta ja haittavaikutuksista. ”Tutkimustulosten perusteella tutkimuksia inhaloitavan budesonidin käytöstä koirien hengitystiesairauksien hoidossa kannattaa jatkaa” toteaa Melamies.

ELL Marika Melamies väittelee eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston EE-rakennuksen Walter-salissa (Agnes Sjöbergin katu 2) perjantaina 6.11.2015 klo 12 aiheesta:
"Studies on Canine Lower Respiratory Tract with Special Reference to Inhaled Corticosteroids"
Väitöskirja kuuluu pieneläinten sairauksien alaan.
Vastaväittäjänä toimii professori Cecile Clercx (University of Liége, Belgia) ja kustoksena Thomas Spillmann.