Eroon kannattaa hakea apua

Ero lapsiperheessä on iso asia kaikille perheenjäsenille ja moni hyötyy erotilanteessa saamastaan ulkopuolisesta avusta. Käräjäoikeuden tuomareilta saadun tiedon mukaan eroauttamisen matalan kynnyksen palvelut ovat vähentäneet huoltoriitojen määrää tuomioistuimessa. Tällä on suora vaikutus lasten erosta selviämiseen sekä kustannusten vähenemiseen yhteiskunnallisesti.

Lapsen huomioiminen erossa

Avun hakeminen on erityisen tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta. Eron jälkeen vanhemmat joutuvat tarkastelemaan vanhemmuuttaan uudesta näkökulmasta ja pohtimaan roolejaan ja yhteistyön tapoja lapsen elämässä. On rakennettava uusia toimivia käytäntöjä arkeen. Vanhempien ero käynnistää myös lapsessa luopumisen ja hämmennyksen tunteita. Vanhempien sovinnollisuus ja toimiva yhteistyö suojaavat lasta eron menetyksiltä.
– Vanhempien välinen toimiva yhteistyö lasten asioissa on tärkein lasta eron kielteisiltä vaikutuksilta suojaava tekijä ja sen tähden sen sujuvuuden eteen kannattaa nähdä vaivaa, sanoo eroasiantuntija Raija Panttila Ensi- ja turvakotien liiton Neuvokeskuksesta.

Apua kannattaa hakea jo alkuvaiheessa

Ulkopuolista apua ja tukea parisuhteen ja perhe-elämän vaikeuksiin on hyvä hakea viimeistään, kun eroajatus alkaa nousta säännöllisesti mieleen. Vertaistuella on koettu olevan suuri merkitys muuttuneessa elämäntilanteessa. Toinen samassa tilanteessa ollut ymmärtää ja voi auttaa kokemusten läpikäymisessä. Tunne kuulluksi tulemisesta on tässä tilanteessa hyvin tärkeä. Moni on saanut apua siitä, kun näkee, että muutkin ovat selvinneet erosta ja tilanne ei ole toivoton.
– Vaikka erosta on tullut tavallinen asia, niin tilanne on kuitenkin vanhemmille usein hyvin kuormittava. Vanhemmilla on paljon kysymyksiä, pelkoja ja huolenaiheita eikä yhteistyövanhemmuus ota käynnistyäkseen, sanoo Rovaniemen kaupungin perhesosiaalityön palveluesimies Marja Leena Nurmela.
Yhteistyövanhemmuus perustuu siihen, että vanhemmat kunnioittavat toisiaan lapsen tärkeinä ihmisinä ja tekevät yhteistyötä lapsen hyväksi. Onnistuakseen yhteistyövanhemmuus edellyttää parisuhteen ja vanhemmuussuhteen erottamista toisistaan ja eron synnyttämien tunteiden läpi käymistä.

Apua ympäri Suomen

Neuvokeskuksen järjestämiä Eroneuvo-tilaisuuksia on vuosittain noin 100 eri puolella Suomea, lähes 30 paikkakunnalla. Monella paikkakunnalla on myös mahdollisuus osallistua kaikille avoimeen Neuvokahvilaan, jossa koulutetut vertaistukijat ohjaavat toimintaa. Näiden lisäksi Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmiä on tänä syksynä käynnistynyt 15 eri puolilla Suomea. Tietoa erilaisista kuntien, järjestöjen ja seurakuntien eroauttamispalveluista löytyy apuaeroon.fi -sivuilta.
– Eron jälkeinen vanhemmuus on jokaisella perheellä erilaista eikä ryhmässä arvoteta kenenkään valintoja tai toimintatapoja. Kuuntelemalla miten muut ovat järjestäneet lasten asioita eron jälkeen ja jakamalla toimivia yhteistyön tapoja ryhmäläiset saavat keinoja ja välineitä omaan arkeensa. Kokemus siitä, että he eivät ole asian kanssa yksin, on jo itsessään voimaannuttavaa, sanoo Panttila.
Monet eroryhmissä käyneet ovat ymmärtäneet kuulluksi tulemisen ja kuuntelemisen merkityksen.
– Kuuntelemisen taidon oppiminen ja oman vajavaisuuden hyväksyminen ovat asioita, jotka panevat miettimään pidemmäksikin aikaa -ja hyvä niin. Tajusin, että voisin enemmän kuunnella ja ymmärtää ex-kumppania, sanoo Vanhemman neuvo -ryhmään osallistunut vanhempi.

Helsingissä 3.11. järjestettävä Erofoorumi kokoaa yhteen noin 130 lapsiperheiden kanssa työskentelevää ammattilaista. Foorumin järjestää Ensi- ja turvakotien liiton Neuvokeskus.