Digitaaliset ihmistieteet -akatemiaohjelman hankkeet hyödyntävät uudenlaisia tutkimustapoja

Digitaalisissa ihmistieteissä hyödynnetään uutta teknologiaa humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Akatemiaohjelman alueeseen kuuluvat erilaiset uudet menetelmät ja tekniikat, joissa digitaalista teknologiaa ja modernin datatieteen menetelmiä hyödynnetään humanististen ja yhteiskuntatieteellisten aineistojen keruussa, hallinnassa ja analyysissä.

Rahoitusta saivat muun muassa:

Jussi Pakkasvirran johtama konsortioKansakunnan mielenliikkeet – sosiaalisten, emotionaalisten ja nationalististen liikehdintöjen tunnistaminen sosiaalisesta mediasta, joka toteutetaan Turun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistyönä. Hanke käynnistää digitaalisten ihmistieteiden alueella monitieteisen tutkimusrintaman sosiaalisen median aineistojen analysoimiseksi. Kohteena on Suomi24-verkkoyhteisö. Hankkeessa on tutkijoita yhteiskuntatieteistä, digitaalisen kulttuurin tutkimuksesta, hyvinvointisosiologiasta, kieliteknologiasta ja tilastollisesta data-analyysistä. He kehittävät uusia tapoja tarkastella sosiaalista ja poliittista vuorovaikutusta. Aineistoa tarkastellaan kolmesta näkökulmasta:

1) tutkimalla sosiaalisen median keskustelukulttuuria,

2) kehittämällä tilastollisia ja kieliteknologisia menetelmiä sekä visuaalisia työkaluja, ja

3) kysymysten kautta, kuten minkälaisia vuorovaikutuksen lajeja aineistosta löytyy, miten kiihkeät keskustelut muuntuvat poliittisiksi liikkeiksi, ja miten voitaisiin tunnistaa tunneaaltoja. Aineisto julkaistaan kielipankin kautta. Tarkoituksena on tehdä myös kirja digitaalisesta kulttuurista.

Hannu Salmi Turun yliopistosta johtaa konsortiota, jossa selvitetään digitaalisen historiantutkimuksen avulla julkisuuden muutosta Suomessa vuosina 1640–1910. Konsortio perustuu neljän partnerin, Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan, Turun yliopiston kulttuurihistorian ja informaatioteknologian ja Kansalliskirjaston Digitointikeskuksen yhteistyöhön. Hanke tutkii ja arvioi uudelleen suomalaisen julkisen keskustelun laajuutta, luonnetta ja ylirajaisia kytkentöjä vuosina 1640–1910. Hanke yhdistää kaksi toisiaan täydentävää lähestymistapaa, ja pohjautuu toisaalta kirjastojen metadatan, toisaalta digitoitujen suomalaisten sanoma- ja aikakauslehtien tekstinlouhintaan. Konsortio analysoi, miten kielirajat, eliittikulttuuri ja populaari keskustelu, tekstien uudelleen käyttö ja julkaisujen kanavat olivat vuorovaikutuksessa keskenään. Uutena merkittävänä metodologisena innovaationa ihmistieteissä esitellään avointen, tutkimusongelman erityispiirteet huomioivien tieteellisten laskentakirjastojen käsite ja toimivuus digitaalisen historian keskeisenä tutkimusmenetelmänä.

Janne Seppänen Tampereen yliopistosta johtaa Digitaaliset kasvot -konsortiota. Se pureutuu verkottuneeseen vuorovaikutukseen ja siihen, millä tavoin ihmiset siinä esittäytyvät toisilleen verkossa. Tätä itsensä esittämistä tutkimuksessa luonnehditaan käsitteellä "digitaaliset kasvot", joka viittaa sekä ihmisen fyysisiin kasvoihin että niiden välittymiseen erilaisten käyttöliittymien kautta. Kasvot viittaavat myös niihin arvoihin, mielipiteisiin ja arvostelmiin, joita verkottuneessa vuorovaikutuksessa esiintyy. Projektin keskeinen tarkoitus on laventaa ymmärrystä digitaalisista kasvoista ja niiden roolista inhimillisessä vuorovaikutuksessa. Hankkeessa kehitetään myös avoimeen lähdekoodiin perustuva sovellus, jonka avulla ihmiset voivat muodostaa käsityksen heidän omista digitaalisista kasvoistaan ja samalla hahmottaa paremmin toimintaansa netissä. Hankkeessa on mukana myös Aalto-yliopisto.

Tiedot kaikista rahoitettavista hankkeista

Lisätietoja antavat DIGIHUM-akatemiaohjelman ohjelmapäälliköt Risto Vilkko, risto.vilkko@aka.fi, p. 029 5335 136 ja Mikko Ylikangas, mikko.ylikangas@aka.fi, p. 029 5335 143
Lisää ohjelmasta http://www.aka.fi/digihum.

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi