Suomalaisten säästäminen lisääntynyt selvästi - säästöt toimivat talouden puskurina

5.5.2009 10:32:42 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
TIEDOTE, Helsinki 5.5.2009. Lähes puolet suomalaisista aikoo säästää ja sijoittaa varojaan seuraavien 12 kuukauden aikana. Finanssialan Keskusliiton (FK) teettämän haastattelututkimuksen mukaan säästämisaikeet ovat merkittävästi lisääntyneet viime vuodesta.

Selvästi suosituinta on säästäminen säästö- ja sijoitustileille, joiden kiinnostavuus myös tulevana säästökohteena on lisääntynyt viime vuoteen verrattuna. Tämä ilmenee FK:n julkaisemasta kotitalouksien säästämistä ja luotonkäyttöä selvittelevästä tutkimuksesta, johon haastateltiin 2400 suomalaista tammikuussa 2009. Tutkimuksen mukaan varoja on tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna 58 prosentilla suomalaisista kun osuus vuosi sitten oli 55 prosenttia.

- Turvallisuus on tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa. Tuoton painoarvo valintakriteerinä on aiempaa pienempi. Eläkevuosiin varautuminen säästämisen perusteena nousi selvästi jo kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa, ja se on pysynyt edelleen tärkeänä säästö- ja sijoituskohteen valintaperusteena, sanoo Finanssialan Keskusliiton rahoitusasiantuntija Ulla Halonen .

Asuntolainamäärät kasvaneet, takaisinmaksuajoissa tasaantumista

Suomalaisista 30 prosentilla on asuntolainaa, ja keskimääräinen asuntolainan määrä on 76 500 euroa. Pääkaupunkiseudulla asuvilla asuntolainamäärät ovat muuta maata suuremmat eli keskimäärin 100 000 euroa. Suurimmat asuntolainat ovat perheillä, joilla on alle kouluikäisiä lapsia sekä talouksilla, joilla talouden bruttovuositulot ovat yli 80 000 euroa.

Asuntolainojen keskikoot ovat edelleen kasvaneet ja viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat olleet keskimäärin 107 500 euroa. Edellisellä tutkimuskierroksella keskimääräinen kahden edellisen vuoden aikana otetun lainan suuruus oli 96 200 euroa. Yli 100 000 euron lainojen osuus on kasvanut, ja viimeisen kahden vuoden aikana otetuista asuntolainoista lähes puolet on suuruudeltaan yli 100 000 euroa.

Asuntolainojen keskimääräiset laina-ajat ovat tasaantuneet 19 vuoteen. Kahden viime vuoden aikana otetun tyypillisen asuntolainan takaisinmaksuaika on joko 20 tai 25 vuotta.

Asuntolainojen kasvusta huolimatta lainanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista on pysynyt ennallaan edellisiin vuosiin nähden. Lainojen lyhennyksiin ja korkoihin menee lainanottajilla keskimäärin 22 prosenttia käteen jäävistä tuloista kuukaudessa. Valtaosa eli yli kolme neljäsosaa kaikista lainanottajista on edellisvuoden tavoin maksanut lainansa alkuperäisen maksusuunnitelman mukaan.

Moni varautuu taloutensa ja asuntolainojen riskeihin

Kulutusluottoja ottaneiden suomalaisten määrä on vähentynyt viime vuodesta. Pankin kulutusluottoa ottaneiden osuus on kuitenkin pysynyt edellisvuoden tasolla.

- Kuluttajat miettivät vaikeassa taloustilanteessa nyt tarkemmin kuin aiemmin luotonottoaan ja luoton hintaa, Ulla Halonen arvioi.

Suomalaisista 57 prosentilla on tällä hetkellä mielessään omaa talouttaan mahdollisesti uhkaavia riskejä. Työttömyyden kokee uhaksi 23 prosenttia ja lomautukset 16 prosenttia vastaajista. Säästöjen tai sijoitusten arvon laskua pitää riskinä 13 prosenttia ja joka kymmenes on huolissaan oman asuntonsa arvon laskusta.

Yleisin tapa varautua omaa taloutta koskeviin riskeihin on säästäminen tai turvautuminen säästöihin. Myös varautuminen vakuutuksilla, eläminen säästäväisemmin tai varautuminen sijoituksilla ovat yleisiä suomalaisten varautumiskeinoja riskien varalta.

Korkokatto on lainassaan 21 prosentilla suomalaisista. Erityisen yleinen se on alle vuosi sitten otetuissa asuntolainoissa. Asuntolainan ottajista 37 prosenttia on ottanut lainaturvavakuutuksen, ja 68 prosenttia on varautunut asuntolainan koron nousuun.

Laskunmaksu internetissä on kasvanut merkittävästi

Jo 75 prosenttia suomalaisista maksaa laskunsa tavallisimmin Internetissä. Osuus on kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä vuodessa, joten kehitys on ollut nopeaa.

Erityisesti internetissä maksaminen on lisääntynyt yli 65-vuotiailla. Suoraveloitus on ollut aiemmin yli 65-vuotiaiden tavallisin laskunmaksutapa. Nyt ensimmäistä kertaa Internetissä maksaminen on ohittanut suoraveloituksen tavallisimpana laskunmaksutapana myös yli 65-vuotiailla. Yli 90 prosenttia 18 - 34 - vuotiaista maksaa tavallisimmin laskunsa Internetissä.


Kotitalouksien säästäminen ja luotonkäyttö 2009 on luettavissa FK:n kotisivuilla osoitteessa www.fkl.fi


Lisätietoja

Rahoitusasiantuntija Ulla Halonen, Finanssialan Keskusliitto, puh. 020 793 4262

Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä ja finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 450 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin 40 000 työntekijää.

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Uusi EU-sääntely somealustojen vastuusta huijauksissa ei riitä – Somejätit tahkoavat edelleen miljardivoittoja huijausmainoksista19.5.2026 14:07:12 EEST | Tiedote

Alustajätit, kuten somepalvelut olisi velvoitettava vahvasti petosrikollisuuden ennakolliseen torjuntaan yhteistyössä pankkien, viranomaisten ja teleoperaattoreiden kanssa. Esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Vastikään saavutettu sopu EU:n uudesta maksupalveluasetuksesta kulkee oikeaan suuntaan, mutta sen vaikutukset voivat jäädä vaillinaisiksi. Esitys velvoittaisi alustat poistamaan niille ilmoitetut vilpilliset sisällöt, mutta velvoite niiden ennakolliseen torjumiseen voisi olla selkeämpi. Myös alustojen velvoite korvata niiden palveluista alkaneiden petosten uhrien tappioita uhkaa jäädä vaatimattomalle tasolle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye