Apuväline 2015: Tietoteknologia on tulevaisuuden esteettömyyden tekijä

Tietoteknologia on tulevaisuuden esteettömyyden tekijä. Jo nyt erilaiset sovellukset mahdollistavat uudenlaisen tiedonsaannin ja kommunikoinnin. Ne helpottavat aistitoimintoja, arjen sujuvuutta, oppimista, osallistumista ja itsenäisyyttä sekä tuovat terveyttä ja turvallisuutta. Olennaista avustavassa teknologiassa on käyttäjälähtöisyys ja yksilöllinen soveltuvuus.

– Digitaalisuus tulee murtamaan raja-aitoja perinteisten apuvälineiden ja yleisten laitteiden väliltä yhä nopeammin. Esimerkkinä älypuhelimet, toteaa Näkövammaisten Keskusliiton Aviriksen johtaja Reijo Juntunen.

BlindSquaren pääkehittäjä Ilkka Pirttimaa esitteli Apuvälinemessuilla näkövammaisille suunnattua paikkatietosovellusta. Tapahtuman ajan vapaasti ladattavissa ollut sovellus kertoo ääneen halutun kohteen etäisyyden ja suunnan sekä opastaa käyttäjän sinne. BlindSquare on kehitetty yhdessä näkövammaisten kanssa ja se on palkittu kansainvälisissä sovelluskilpailuissa.

– Palautteen mukaan Blindsquare toimii hienosti ulkona, mutta sisälle tullessa käyttäjä kokee jälleen olevansa sokea. Nyt tähän tulee muutos. Uusi sisätilapaikannus on otettu hienosti vastaan. Järjestelmä on käytössä Itis-kauppakeskuksessa ja Kanadassa useissa kahviloissa. Amerikassa rakennetaan parhaillaan ratkaisua luonnontieteen museoon, Pirttimaa kertoo.

Älykkäät laitteet tukevat tavoitteellista kuntoutusta

Tietoteknologia on yhä useammin osa kuntoutusta. Harjoittelu virtuaalimaailman tuella, pelillisyys, tarkka mittaus ja seuranta sekä ohjelmiston antama ohjaus auttavat lukuisia kuntoutujia voittamaan haasteensa. Teknologia ei korvaa sosiaali- ja terveysalan asiantuntemusta, vaan tukee ja tehostaa sitä.

Älykkäitä kuntolaiteratkaisuja tarjoava suomalainen HUR rakensi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n Liikuntamaahan esteettömän ja turvallisen älykuntosalin, jossa harjoitteluun sai tutustua asiantuntijan opastuksella. Yritys kertoi osastollaan uudesta HUR Smart Touch -järjestelmästä, joka tuo tietotekniikan lihaskuntoharjoitteluun. Se ohjaa harjoitustietoon perustuen, mahdollistaa hyvin pienenkin vastuksen säätämisen ja raportoi tuloksista, mikä tukee tavoitteellista kuntoutusta.

– Tieto harjoittelusta jää automaattisesti talteen ja on aina objektiivista. Selkeä ohjaus ja kehittymisen todentaminen motivoivat harjoittelijaa. Älykkäät laitteet tekevät harjoittelusta ymmärrettävämpää. Tietotekniikkaa hyödyntävälle järjestelmälle on kysyntää. Yrityksen tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin, kertoo HUR:n kotimaan myyntijohtaja Jussi Jaakkola.

Teknologian kehittyminen tukee lääketieteellisiä tavoitteita. Neurologisen kuntoutuksen professori Aarne Ylinen puhui esityksessään kuntoutuksen tulevaisuudesta. Hän painotti, että kuntoutuksen tulee aina olla tavoitteellista ja perustua näyttöön. Sen tuloksia tulee mitata ja seurata.

– Kuntoutuksen mahdollisuudet ja keinot kehittyvät koko ajan. Päätöksenteossa kuntoutus onkin jo nyt nähtävä investointina eikä kulueränä, Ylinen sanoo.

Liikunnan hyödyt yhä useamman ulottuville

Apuvälineiden ja esteettömyyden tarpeen kasvu lähitulevaisuudessa ja yhdenvertaisuuden vaatimus yhteiskunnassa todettiin tapahtuman monissa asiantuntijapuheenvuoroissa ja seminaareissa. Yhä useampi ikääntyvä saa niistä apua arkeensa nyt ja tulevaisuudessa.

Tapahtuman yhteydessä järjestetyssä Liiku terveemmäksi esteettä -seminaarissa pohdittiin keinoja, joilla liikunnan harrastaminen ja urheilutapahtumiin osallistuminen olisi mahdollista vammasta tai vammattomuudesta riippumatta. Liikuntapaikkojen esteettömyys, liikkumisen apuvälineet sekä mahdollisuudet avustajiin ja kuljetuksiin tuovat liikunnan ilon ja hyödyt yhä useamman ulottuville. 

– Rakennetun ympäristön esteettömyys ei ole vain liikkumisen esteettömyyttä vaan myös hyviä kuuntelun ja näkemisen olosuhteita ja selkeitä, ymmärrettäviä tiloja. Esteettömyys hyödyttää kaikkia käyttäjiä ja sitä tarvitaan kaikissa tiloissa, toteaa Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn arkkitehti Niina Kilpelä.

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n Liikuntamaa toi liikunta- ja urheilulajit kävijöiden kokeiltavaksi. Muun muassa ratsastus- ja ratakelaussimulaattoreissa, taitoradoilla sekä sokkopingiksen, pyörätuolibiljardin ja tarkkuussuunnistuksen kokeilupisteillä riitti innokkaita liikkujia kaikkien kolmen päivän ajan.

– Apuvälinemessut on kohtaamisen ja tiedonhankinnan paikka niin apuvälineiden käyttäjille, niiden kehittäjille kuin sosiaali- ja terveysalan toimijoille. Näille kohtaamisille on suuri tarve. Teknologian jatkuva kehittyminen ja uudet innovaatiot tuovat esteettömyyteen ja vammaisten arjen sujuvuuteen uusia mahdollisuuksia, toteaa Invalidiliiton viestintäjohtaja Sinikka Rantala.

Apuväline-messut järjestävät Expomark Oy, Invalidiliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Sailab ry. Seuraava Apuväline-tapahtuma järjestetään kahden vuoden kuluttua.