Suomen Akatemia

Puolet alakoululaisista kadottanut koulun merkityksen

Jaa
Lähes puolet 12-vuotiaista suhtautuu kyynisesti koulunkäyntiin. He kokevat merkityskatoa suhteessa kouluun ja koulunkäyntiin. Nämä nuoret myös kokevat, että heidän tapansa hyödyntää digitalisaatiota ja uutta tekniikkaa ei vastaa koulujen käytäntöjä. Näin on syntymässä merkityskuilu koulun ja nuorten välille. Kun merkitys hämärtyy, nuoret suuntaavat koulun sijaan energiansa muualle. Tämä käy ilmi Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta.

Merkityskatoa kokevat nuoret voidaan jakaa alaryhmiin. Joka neljäs heistä on kyllästynyt kouluun ja kokee, ettei koulunkäynti voisi vähempää kiinnostaa. Joka kymmenes 12-vuotiaista on koulussa uupunut, viisi prosenttia on joko stressaantunut tai koulu-uupunut. Tutkimukseen osallistui 759 oppilasta 33:sta Helsingin koulusta. Oppilaat ovat syntyneet vuonna 2000 ja he olivat tutkimuksen teon aikaan 12-vuotiaita.

Tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että peliä ei ole menetetty: ”Merkitys voidaan luoda yhdessä. Kyyniset voisivat innostua koulunkäynnistä, jos koulujen toimintatavat ottaisivat paremmin huomioon nuorten tarpeita, tavoitteita ja tapoja toimia tämän päivän maailmassa”, arvioi tutkimuksessa mukana ollut professori Katariina Salmela-Aro. Tämä ei kuitenkaan riitä.

”Olemme esittäneet, että Suomessa on diginuorten ja koulun välinen kuilu. Uudet juuri julkaistut tuloksemme osoittivat, että Suomessa on kasvamassa kuilu nuorten oppimiskäytäntöjen ja koulun käytäntöjen kanssa. On kasvamassa kyynisten nuorten sukupolvi. Siihen vaikuttaa myös tämänhetkinen lamaantunut ja negatiivinen ilmapiiri Suomessa. Nuoret kokevat ensin merkityksettömyyttä koulussa. Myöhemmin merkityksettömyys voi laajentua koskemaan koko yhteiskuntaa. Suomella ei ole varaa menettää tätä sukupolvea”, korostaa Salmela-Aro.

Salmela-Aron mukaan tulee varmistaa, että nuoret kokevat merkityksellisyyttä ja oppimisen intoa, joka kantaa heitä tulevaisuuteen. Nuori kokee intoa, kun haasteita on sopivasti suhteessa kykyihin. Nuorten pitäisi kehittää taitoja, joilla he voivat luotettavasti suuntautua ja navigoida tulevaisuuden yhä epävarmemmassa digitaalisessa ja globaalissa työelämässä. Kolme ässää eli sosiaaliset taidot, sisukkuus, ja sopeutumiskyky ovat avaintekijöitä.

”Onnistumisten ja virheiden kautta nuoret oppivat. Usein juuri virheet ja epäonnistumiset luovat pohjaa oppia ja kehittyä. Lannistamisen sijaan tulee kuitenkin kannustaa ja löytää nuorten vahvuuksia. Koulujen pitää valmistaa nuoria mahdollisiin epäonnistumisiin ja kehittää heidän pystyvyysuskomuksiaan ja innostustaan kohti töitä, joita ei ole vielä luotu, teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty, sosiaalisiin ongelmiin, joita emme vielä tiedä tulevan.”

Tätä teemaa on tutkittu Suomen Akatemian Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen -akatemiaohjelman LEAD-hankkeessa, jota johtaa Katariina Salmela-Aro ja Ihmisen mieli -akatemiaohjelman Mind-the-Gap-hankkeessa.

Lisätietoja antaa: Katariina Salmela-Aro, katariina.salmela-aro@helsinki.fi, katariina.salmela-aro@jyu.fi, Cicero Learning, Helsingin yliopisto ja Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto, p. 050 4155283

Artikkelin tiedot: Salmela-Aro, K., Muotka, J., Hakkarainen, K., Alho, K. & Lonka, K. (in press). School Burnout and Engagement Profiles among Digital Natives in Finland: A Person-oriented Approach. European Journal of Developmental Psychology.

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2024 rahoitamme tutkimusta lähes 488 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Kutsu: Vaalikeskustelu 23.5. - Kuinka Euroopasta saadaan suunnannäyttäjä tutkimuksessa ja osaamisessa?13.5.2024 09:50:47 EEST | Kutsu

Akava ja Suomen Akatemia järjestävät torstaina 23.5. kello 17-19 keskustelutilaisuuden Euroopan tutkimuksen ja koulutuksen lähivuosien näkymistä. Kuulemme, millaisin miettein Euroopan parlamenttivaaleissa ehdolla olevat suomalaiset näkevät tulevan parlamenttikauden ja sen tavoitteet eurooppalaisessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikassa. Tilaisuus pidetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, Helsinki). Tervetuloa mukaan!

Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelma rahoittaa vastuullista ja vaikuttavaa tutkimusta30.4.2024 12:49:14 EEST | Tiedote

Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelmassa rahoitetaan tänä vuonna viisi kolmevuotista hanketta, joista kaksi on konsortioita eli hankekokonaisuuksia. Hakemuksia tuli 49. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 2,45 miljoonaa euroa haetusta 23,1 miljoonasta. Rahoitettavissa hankkeissa haetaan ratkaisuja fyysiseen aktiivisuuteen sekä liikuntaan ja urheiluun liittyviin yhteiskunnallisiin ja kansanterveydellisiin haasteisiin. Tutkimuksen kohteina ovat kilpaurheilijat ja kunto- ja arkiliikkujat, sikiökaudesta vanhuuteen.

Forskningsinfrastrukturer får finansiering från Finlands Akademi1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote

Kommittén för forskningens infrastrukturer vid Finlands Akademi har beviljat elva projekt drygt 22 miljoner euro i finansiering för att bygga och utveckla nationella och internationella forskningsinfrastrukturer. Det här är de andra och sista delbesluten om FIRI 2023-utlysningen. Totalt beviljade Akademin över 52 miljoner euro inom utlysningen. FIRI-finansieringen stöder uppbyggnad och utveckling av högklassiga forskningsinfrastrukturer, som lägger grunden för genomslagskraftig forskning, utveckling och innovation.

Suomen Akatemialta huomattava rahoitus tutkimusinfrastruktuureille1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote

Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt rahoituksen 11 hankkeelle kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja kehittämiseen. Yhteensä rahoitusta myönnettiin yli 22 miljoonaa euroa. Kyseessä ovat loput FIRI 2023 -tutkimusinfrastruktuurihaun päätöksistä. Kokonaisuudessaan FIRI2023 -haussa tutkimusinfrastruktuurihankkeille myönnettiin yli 52 miljoonaa euroa. FIRI-rahoituksella tuetaan korkeatasoisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista ja kehittämistä vaikuttavan TKI-toiminnan perustana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye