Paras-hanke uudisti ja kehitti sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteita

Kuntaliitto tiedottaa
8.3.2013
Julkaisuvapaa kello 8.00


Paras-hanke uudisti ja kehitti sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteita

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen Paras-puitelain tavoitteet palvelujen kehittämisestä ovat toteutuneet osittain, arvioivat Itä-Suomen yliopiston tutkijat. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan rakenteita on uudistettu ja niitä on kehitetty vaiheittain. Erilaisia palvelujen organisointitapoja ja samalla uusia tuotantotapoja on myös kehitetty runsaasti.

Paras-puitelain tavoitteena oli varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Tavoitteena oli myös luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle.

– Kaikkien tavoitteiden toteutumista ei voi arvioida sellaisenaan. Kuntien palveluja on kehitetty, mutta etenkään alkuvaiheessa ei palvelupisteiden määrässä ole vielä tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sen sijaan joissain palvelupisteissä tarjolla oleva palveluvalikoima on saattanut muuttua, tutkimushankkeen vetäjä, professori Vuokko Niiranen tiivistää tuloksia.

– Esimerkiksi jollain terveysasemalla on lääkärinvastaanotto vain osan viikkoa tai sitä ei ole tarjolla kaikissa palvelupisteissä. Kuntiin kohdistuva valtionohjaus on tiivistynyt ja uusia ohjausmuotoja on tullut samaan aikaan Paras-hankkeen kanssa. Ohjaus on osin päällekkäistä, mutta se on monelta osin myös tukenut Paras-hankkeen tavoitteita.

Sosiaali- ja terveyspoliittinen päätöksenteko vaikuttaa olevan selkeämpää pienemmissä kunnissa, joskin kustannukset ovat niissä usein korkeammat kuin suuremmissa kuntayksiköissä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on edennyt ja eheyttänyt palveluja toimialan sisällä. Samalla jotkin uudet yhteistoiminta-alueratkaisut ovat myös erityttäneet sosiaali- ja terveyspalveluja muista kunnan palveluista.

Tiedot ilmenevät Itä-Suomen yliopiston tekemästä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä käsitelleestä tutkimuksesta. Tutkimus kuuluu Paras-hanketta arvioineeseen ARTTU-tutkimusohjelmaan.

Yhteistoiminta-alueita syntyi runsaasti

Yhteistoiminta-alueiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti Paras-kaudella.

– Onnistuessaan yhteistoiminta-alueet toimivat hyvin ja lisäävät kuntien keskinäistä luottamusta, mutta ne voivat tuottaa myös päällekkäisiä johtamisjärjestelmiä, joissa osa palveluista ja kuntalaisten tarpeita koskevasta tiedosta jää vielä päällekkäisten rakenteiden väliin katvealueelle. Osa yhteistoiminta-alueista on myös ollut melko lyhytikäisiä, Vuokko Niiranen huomauttaa.

Yhteistoiminta-alueiden heikkoutena tutkijat mainitsivat tiedonkulun. Joissain tapauksissa kuntalaisten tarpeet tai tieto palveluiden toimivuudesta eivät välttämättä välity peruskuntaan ja sen strategiseen suunnitteluun saakka.

– Kun yhteistoiminta-alueita muodostetaan, on tärkeää sopia uusista johtamisjärjestelmistä, sisällöllisistä vastuista ja tiedonkulusta, ei vain yhdistää mekaanisesti aikaisempia toimintamalleja.

Tiedonkulku suurena haasteena

– Lasten ja perheiden palvelut otettiin Paras-hankkeen aikana kunnan strategisessa päätöksenteossa melko hyvin huomioon, muun muassa kuntatason lakisääteisissä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa, kuvaa hankkeen tutkija Alisa Puustinen.

Lasten ja nuorten palvelujen yhteistyö kunnan muiden palvelualueiden, kuten esimerkiksi kulttuurin, liikunnan ja opetustoimen sekä yhteistoiminta-alueella tuotettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä saattoi kuitenkin jäädä puutteelliseksi.

– Myös perusterveydenhuollon suuri haaste on tiedonkulun toteutuminen. Terveyspalvelujen ulkoistamista on tehty pakon sanelemana, kuten ratkaisuna lääkäreiden rekrytointiongelmiin. Näissä tilanteissa esimerkiksi ostopalvelulääkäreiden työstä nouseva, terveyspoliittisen päätöksenteon kannalta olennainen tieto ei välity päättäjille, toteaa tutkimuksen toinen johtaja, professori Juha Kinnunen.

Päätöksenteon uudistuttava palvelujen mukana

Itä-Suomen yliopiston tutkijat muistuttavat, että kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen näyttää onnistuvan vain, jos myös päätöksentekorakenteet ja johtamisjärjestelmät uudistuvat.

– Jos toimintatapa korostaa esimerkiksi verkostomaisuutta, mutta päätöksentekojärjestelmä on perinteisen hierarkkinen, ongelmat ja kohtaamattomuus näkyvät sekä päätöksenteossa että asiakkaiden palvelussa, muistuttaa Vuokko Niiranen.

ARTTU arvioi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia

Paras-hanketta arvioinut tutkimusohjelma ARTTU päättyi vuoden 2012 lopussa. Sen avulla on saatu systemaattista ja vertailukelpoista tietoa Paras-hankkeen aikaisista muutosprosesseista ja muutoksen vaikutuksista erityyppisten kuntien sekä eri toimijoiden näkökulmista.

Vuonna 2008 alkaneen viisivuotisen arviointiohjelman aikana on selvitetty kuntarakenneuudistuksen vaikutuksia kunnallisiin palveluihin, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstöön, kunta- ja paikallistalouteen sekä yhdyskuntarakenteen toimivuuteen. Mukana on ollut 40 tutkimuskuntaa.

Lisätietoja:
Vuokko Niiranen, professori, Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, p. 040 550 4801
Alisa Puustinen, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, p. 040 355 2277
Juha Kinnunen, professori, dekaani, Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta, p. 04 0567 5415

ARTTU-arviointitutkimusohjelmasta lisätietoja antaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 337 5634