Eurooppalaiset paikallis- ja aluejohtajat kokoontuvat Rovaniemelle keskustelemaan varautumisesta, resilienssistä ja EU:n tulevasta budjetista
3.6.2026 09:25:14 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto (CEMR) kokoaa yli sata kaupunginjohtajaa, alueellista päättäjää ja kansallisten kuntaliittojen edustajaa eri puolilta Eurooppaa johtajien huippukokoukseen Rovaniemelle 4.–5.6.2026. Keskusteluissa käsitellään varautumista, EU:n tulevaa budjettia, paikallishallintojen globaalia roolia, kestävää kehitystä sekä ilmastotoimia.
Tapahtuma osuu aikaan, jolloin paikallis- ja aluehallintojen on navigoitava yhä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä geopoliittisten jännitteiden, taloudellisen epävarmuuden, väestömuutosten ja ilmastopaineiden keskellä.
"CEMR:in huippukokouksen järjestäminen Suomessa on vahva osoitus siitä, että suomalaiset kaupungit, kunnat ja alueet nauttivat luottamusta eurooppalaisina kumppaneina. Rovaniemellä käytävät keskustelut ennakoinnista ja varautumisesta sekä tulevista vaikuttamisprioriteeteistä – kuten EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä – ovat paitsi ajankohtaisia, myös keskeisiä koko Euroopan tulevaisuuden kannalta”, korostaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
CEMR:n 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi huippukokous toimii korkean tason poliittisena foorumina, jossa muovataan yhteisiä eurooppalaisia toimintatapoja, vahvistetaan resilienssiä ja varmistetaan, että paikallis- ja aluehallintojen keskeinen rooli demokratian ja julkisten palvelujen turvaamisessa epävarmoina aikoina säilyy.
"On kunnia saada koolle Euroopan johtavia kuntapäättäjiä ja huippupuhujia Rovaniemelle, arktiseen pääkaupunkiin. Arktisella alueella on tärkeää varautua monenlaisiin uhkiin: ilmastonmuutoksesta kyberuhkiin ja kiristyvään turvallisuustilanteeseen. Varautumisessa keskeistä on kasvattaa paikallisten asukkaiden resilienssiä. On hienoa, että pääsemme jakamaan kokemuksia varautumisesta eurooppalaisten kollegojen kanssa”, iloitsee Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eemeli Kajula.
Kaksipäiväinen ohjelma keskittyy varautumiseen, investointeihin ja globaaliin yhteistyöhön
Huippukokous käsittelee kolmea strategista painopistettä kahden päivän aikana:
Varautuminen ja ennakointi paikallishallinnossa
Paikallisjohtajat keskustelevat siitä, miten kaupungit, kunnat ja alueet voivat paremmin ennakoida riskejä ja vahvistaa resilienssiään ilmastopaineiden, väestömuutosten, taloudellisen epävarmuuden ja hybridiuhkien edessä. Tarkastelu pyritään ulottamaan perinteistä kriisinhallintaa pidemmälle: pitkäjänteiseen suunnitteluun, julkisen luottamuksen rakentamiseen sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen.
Tuleva EU-budjetti ja paikallishallintojen rooli (monivuotinen rahoituskehys 2028–2034)
Paikallisjohtajat vaihtavat näkemyksiä käynnissä olevista EU-neuvotteluista. Keskustelussa korostuu tarve tunnustaa kunnat ja alueet välttämättömiksi kumppaneiksi EU-investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tavoitteena on, että tulevat investoinnit vastaavat todellisiin paikallisiin tarpeisiin.
Paikallisjohtajuuden kansainvälinen ulottuvuus
Keskusteluissa katsotaan myös globaalille tasolle ja tarkastellaan esimerkiksi CEMR:n roolia Yhdistyneiden kaupunkien ja paikallishallintojen (UCLG) puitteissa. Kansainvälisen yhteistyön, solidaarisuuden ja vertaisoppimisen merkitys korostuvat.
Merkittävä hetki paikalliselle demokratialle
Rovaniemen huippukokous rakentuu CEMR:n 75-vuotisen historian perustalle. Järjestö on tukenut kaupunkeja, kuntia ja alueita suurten muutosten läpi sodanjälkeisestä jälleenrakennuksesta nykypäivän ilmastokysymyksiin ja yhteiskunnallisiin siirtymiin.
"Aikana, jolloin epävarmuudesta on tulossa uusi normaali, paikallis- ja aluehallintojen on oltava etulinjassa suojelemassa yhteisöjä, tuottamassa välttämättömiä palveluja ja ylläpitämässä demokratiaa. Huippukokous tähtää siihen, että paikalliset johtajat vahvistavat ennakointikykyään, kumppanuuksiaan ja poliittista painoarvoaan. Niin he voivat rakentaa Euroopan tulevaisuutta omista kaupungeistaan ja alueistaan käsin”, sanoo CEMR:n pääsihteeri Fabrizio Rossi.
"CEMR:n huippukokouksen tuominen Rovaniemelle on erinomainen tilaisuus suomalaisille kaupungeille, kunnille ja alueille esitellä osaamistaan ja vaikuttaa poliittiseen keskusteluun eurooppalaisella paikallis- ja aluetasolla. Kuntaliitolle tapahtuma vahvistaa Suomen näkyvyyttä ja roolia aktiivisena toimijana eurooppalaisissa verkostoissa”, kertoo Kuntaliiton kansainvälisten asioiden johtaja Laura Parsama.
CEMR on Euroopan ensimmäinen ja laaja-alaisin paikallis- ja aluehallintojen liitto. Vuodesta 1951 lähtien CEMR on vahvistanut suurten kaupunkien, pienten kuntien ja syrjäisten maaseutualueiden toimintaedellytyksiä. CEMR varmistaa, että jäsenmaiden johtajat ovat valmiita edistämään alueidensa kestävää siirtymää ja työskentelemään yhdessä yhteisöjensä kanssa globaalien haasteiden ratkaisemiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kuntaliitto:
Kansainvälisten asioiden johtaja Laura Parsama, laura.parsama@kuntaliitto.fi, 050 478 2170
Rovaniemen kaupunki:
Strategia- ja kehittämispäällikkö Pirkko Sivonen, pirkko.sivonen@rovaniemi.fi, 040 669 7305
CEMR:
Viestintäpäällikkö Meritxell Parramon Vila, meritxell.parramonvila@ccre-cemr.org
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Den nya bygglagen misslyckades med att underlätta byggandet – sätter press på byggnadstillsynen i kommunerna1.6.2026 13:14:18 EEST | Pressmeddelande
Bygglagen som trädde i kraft den 1 januari 2025 har gjort arbetet inom kommunernas byggnadstillsyn mer krävande än tidigare, trots att målet med reformen var att göra byggandet smidigare. Kommunförbundet offentliggjorde 1.6.2026 en utredning (på finska) om nuläget inom byggnadstillsynen och om den nya lagstiftningens konsekvenser för kommunernas byggnadstillsyn. Utredningen bygger på en enkät som besvarades av 253 kommuner, dvs. 87 procent av kommunerna på det finländska fastlandet.
Uusi rakentamislaki epäonnistui helpottamaan rakentamista – kuntien rakennusvalvonnat pulassa1.6.2026 13:14:18 EEST | Tiedote
Rakentamislain voimaantulo 1.1.2025 on muuttanut kuntien rakennusvalvonnan työtä aiempaa vaativammaksi, vaikka uudistuksen tavoitteena oli sujuvoittaa rakentamista. Kuntaliitto julkisti 1.6.2026 selvityksen rakennusvalvonnan nykytilasta ja uuden lainsäädännön vaikutuksista kuntien rakennusvalvontatyöhön. Selvityksen pohjana on kysely, johon saatiin vastauksia 253 kunnasta eli 87 prosentista Manner-Suomen kunnista.
Utredning: Upp till var tionde yrkesstuderande behöver starkare stöd än det nuvarande – Kommunförbundet föreslår en modell för rehabiliterande undervisning1.6.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en utredning av Kommunförbundet skulle upp till var tionde ung studerande inom yrkesutbildningen behöva mer omfattande stöd än vad som ges idag för att klara av läroplikten. En del unga hamnar i en situation där de inte klarar av att delta i utbildningen, men inte heller i rätt tid får de rehabiliteringstjänster eller det stöd från välfärdsområdena som de behöver. Kommunförbundet föreslår en modell för rehabiliterande undervisning som en del av yrkesutbildningen. Syftet är att stödja unga vars funktionsförmåga tillfälligt inte räcker till för examensinriktade studier.
Selvitys: Jopa 10 000 nuorta tarvitsee nykyistä vahvempaa tukea ammatillisen opintoihin – Kuntaliitto esittää kuntouttavan opetuksen mallia1.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton selvityksen mukaan jopa joka kymmenes ammatillisen koulutuksen nuori opiskelija tarvitsisi nykyistä laajempaa tukea selvitäkseen oppivelvollisuudesta. Osa nuorista jää tilanteeseen, jossa he eivät kykene osallistumaan koulutukseen, mutta eivät myöskään saa tarvitsemiaan kuntouttavia palveluja tai hyvinvointialueiden tukea oikea-aikaisesti. Kuntaliitto esittää kuntouttavan opetuksen mallia osaksi ammatillista koulutusta. Tarkoituksena on tukea nuoria, joiden toimintakyky ei tilapäisesti riitä tutkintotavoitteisiin opintoihin.
Hankintalain eteneminen eduskunnassa uhkaa etenkin pienten kuntien palveluja27.5.2026 18:43:40 EEST | Tiedote
Kuntaliitto on hyvin pettynyt, että eduskunnan talousvaliokunta hyväksyi hankintalain uudistuksen lähes esitetyssä muodossa ennennäkemättömän laajasta vastustuksesta huolimatta. Lakiesitys tyrmättiin lausuntokierroksella laajasti etenkin puutteellisen vaikutusten arvioinnin takia. Myös eduskunnan valiokuntakierroksella on noussut esiin lukuisia huolia lain sisällöstä ja voimaantulosta, mutta talousvaliokunta on esittänyt lopulliseen lakiluonnokseen vain pieniä muutoksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme