Seoskasvustoa kannattaisi hyödyntää ruokohelven viljelyssä
Ruokohelpi on tutkimuksen perusteella lupaava kasvi energian lähteenä Suomessa. Sen käyttämisestä seoskasvustona tulee myös kustannussäästöjä, kun lannoitteita ei tarvitse käyttää. Perjantaina 13. marraskuuta Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöstyössä tutkittiin nyt ensimmäistä kertaa ruokohelven käyttöä seoskasvustona.
Vuosina 2008-2013 järjestetyissä kenttä- ja kasvihuonekokeissa tutkittiin ruokohelven viljelyä happamilla sulfaattimailla. Ruokohelpi kasvoi hyvin happamalla sulfaattimaalla, ja lähellä maan pintaa pidetty pohjavesi jopa lisäsi sadon määrää ja laatua. Ruokohelven suuri juurimassa johti myös hiilen sitoutumiseen maahan.
- Viljelyssä olevat happamat sulfaattimaat ovat yleensä ympäristön kannalta ongelmallisia, mutta tässä tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella ruokohelven viljely sulfaattimaassa olisi mahdollista, kun pohjaveden vedenpinta pidetään riittävän korkealla, sanoo maisteri Epie Kenedy maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Väitöstutkimuksen pyrkimyksenä oli kehittää kestäviä viljelymenetelmiä ruokohelpibiomassan tuottamiseksi energialähteeksi. Kenttäkokeissa ruokohelpeä lannoitettiin väkilannoitetypellä, tai ruokohelpeä ja typpeä sitovaa vuohenhernettä kasvatettiin seosviljelmänä. Kokeissa seurattiin kasvihuoneilmiötä aiheuttavan dityppioksidin (N2O) päästöjä sekä tutkittiin puhdaskasvustojen ja seosviljelmien vaikutuksia lierojen esiintymiseen.
M.Sc. Kenedy Etone Epie väittelee 13.11.2015 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Sustainable cropping of reed canary grass for energy use". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Lecture room Walter, Agnes Sjöberg Street 2 (EE-building), Helsinki.
Vastaväittäjänä on professori Henrik Hauggaard-Nielsen, Roskilden yliopisto, Tanska ja kustoksena on professori Pirjo Mäkelä.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Kenedy Etone Epie
epie.kenedy@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen
Tiedottaja
Helsingin yliopisto
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta/Ruralia-instituutti
Puh. 050-539 8523
pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme