Majava on tehokas kosteikoiden lahopuuntuottaja

Lahopuu on vähentynyt huomattavasti boreaalisella vyöhykkeellä tehometsätalouden vuoksi. Tästä ovat kärsineet lukuisat lahopuusta riippuvaiset eliölajit.

Helsingin yliopiston tutkijat tutkivat lahopuun runsautta Etelä-Suomessa ja havaitsivat, että majavajärvien rantametsissä oli huomattavasti enemmän lahopuuta kuin majavattomilla alueilla. Lahopuuta syntyy, kun majava nostaa rantametsään tulvan rakentamalla vesistöön padon, ja metsikön puusto kuolee hapenpuutteeseen juuriston jäädessä tulvan alle.

Majava käyttää puuta sekä ravinnokseen että pesän ja padon rakennusaineena. Majava kuluttaa sopivan puumateriaalin yksittäisessä rantametsässä muutamassa vuodessa loppuun, jolloin sen on muutettava toiselle alueelle. Majavien liikkeistä ja toimista maisemaan syntyy lahopuupesäkkeitä ja -verkostoja, jotka hyödyttävät monia lajeja.

Tietyt lahopuutyypit ovat harvinaistuneet talousmetsissä suhteessa muita tyyppejä enemmän. Esimerkiksi pystyyn kuollut ja lehtipuusta koostuva lahopuu ovat erityisen harvinaisia. Majava ekosysteemi-insinöörinä tuottaa toimillaan laajasti eri lahopuutyyppejä, mutta etenkin harvinaisimpia lahopuun muotoja. Majavakohteilla elävien, lahopuusta riippuvaisten lajien kirjo saattaa erota lajeista, jotka asuvat esimerkiksi talousmetsissä tai metsäpalossa syntyneellä lahopuulla.

Tutkijoiden mukaan majavia voisi käyttää edistämään ja ylläpitämään lahopuun muodostumista boreaalisissa metsissä.

– Lahopuun lisääntymisestä hyötyisivät useat lahopuusta riippuvaiset lajit linnuista sieniin ja hyönteisistä nisäkkäisiin. Samalla majava toimisi kosteikoiden ennallistajana ja vaikuttaisi suotuisasti yhden maailman uhanalaisimman ekosysteemin suojeluun, toteaa tohtorikoulutettava Stella Thompson maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Thompson S., Vehkaoja M. & Nummi P. 2015: Beaver-created deadwood dynamics in the boreal zone. Forest Ecology and Management.  doi 10.1016/j.foreco.2015.10.019