Puunkorjuun tehokkuus on ymmärretty väärin

Metsätalous on puutavaroiden tuotantoa.  - Puunkorjuu on metsätalouden sadonkorjuuta, jossa realisoituvat tuloiksi puunkasvatuksen toimenpiteet. Tulojen määrä riippuu sekä puunkasvatuksen että puunkorjuun tehokkuudesta, Vaara toteaa.

Puunkorjuun tehokkuus ymmärretään metsäalalla määrätehokkuudeksi kustannustehokkuuden sijaan. Tehokkuutta mitataan työmäärän yksiköillä, m3/tunti, yksikkökustannusten sijasta. - Tehokkuuden väärinymmärtäminen on tuonut mega-luokan vinoutumia metsätalouteen, Vaara väittää.

Väärinymmärretyn tehokkuuden näkyvin ilmentymä on määrätehokas metsäkone. Sen tuntituotos on korkeampi kuin mahdollisen vaihtoehdon, metsävarustetun maataloustraktorin tuntituotos, mutta kustannukset kuutiometriä kohden ovat maataloustraktorin kustannuksia korkeammat. - Tehokkuuden mittaaminen kuutiometreillä ei ota huomioon koneiden pääomakustannuksia, Vaara sanoo.

Vaaran mukaan metsäkoneiden käyttö edellyttää metsänomistajan syrjäyttämistä puunkorjuun hallinnasta. - Metsänomistaja ei nimittäin korjuutyön ostajana kysy määrätehokasta, vaan kustannustehokasta korjuutyötä.

Puunkorjuu siirretään metsäyhtiöiden hallintaan puun pystykaupalla. Pystykaupassa myydään metsäkoneiden kallis korjuutyö metsänomistajille piilotetusti puukauppaan sidottuna.

Metsäyhtiöillä ei ole maksajan vastuuta korjuun kustannuksista, sillä ne peritään puunmyyjältä.

- Pystykaupassa kustannukset vähennetään etukäteen puunmyyjän bruttotulosta, puun tehdashinnasta. Metsänomistajalle on puunkorjuusta jäänyt kustannusten maksajan ja jäännöksen kuittaajan osa.

Metsänhoitajille metsäkoneet ovat metsätalouden tehokkuuden symboli. - Tehokkuuden väärinymmärtäminen johtuukin metsänhoitajien ammattikulttuurin asenteista, Vaara sanoo. - Kulttuuri on peräisin ammattikunnan ensimmäisiltä vuosikymmeniltä metsähallituksen virkamiehinä opituista asenteista. Valtion metsätaloudessa liiketaloudellinen osaaminen jäi puutteelliseksi.

Väärinymmärretyn tehokkuuden toimeenpanon tekevät mahdolliseksi vahvoilla valtaoikeuksilla varustetut ja ilman valvontaa toimivat organisaatiot. Lainvalvonnan velvoitteet ja neuvonnan suositukset on annettu samalla hallintoelimelle.

- Poliittinen valvonta on eliminoitu korvaamalla valtion hallinto itsenäisellä eturyhmien hallinnolla, Vaara väittää.

 Metsänomistajien edunvalvonta on eliminoitu hallinnon elimille, metsänhoitoyhdistyksille, annetulla edunvalvonnalla. Tutkimusten tuoma valvonta on eliminoitu pidättymällä kriittisten tutkimusten julkaisemisesta metsätieteellisissä sarjoissa.

Vaaran mukaan organisaatiot ovat ottaneet metsänomistajalta yritystoiminnan harjoittamisen oikeudet ja eliminoineet yritykset palvelujen tarjonnasta. Työpalveluja tuottavat monopoleina laitokset; puunkasvatuksen palveluja metsänhoitoyhdistykset ja puunkorjuun palveluja metsäyhtiöt. - Laitosten palvelut perustuvat väärinymmärrettyyn tehokkuuteen. Sen tuloksena metsätalous on kaaoksen tilassa sekä taloudellisena tuotantotoimintana että elinkeino-oloina ja metsäluonnon käsittelynäkin.

-  Kaaos kätketään massiivisella tiedotuksella ja teknisesti tehokkaiden metsäkoneiden työnäytöksillä, Lauri Vaara päättää.

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Lauri Vaara väittelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa 23.3. klo 10 yleisen valtio-opin alaan kuuluvasta aiheesta ”Metsänhoitajien maa: Tutkimus metsäalan korporatismista”.  Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston Pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33).

Lauri Vaara on syntynyt Kittilässä vuonna 1927. Hän valmistui metsäteknikoksi vuonna 1952 ja yksityisoppilaana ylioppilaaksi vuonna 1957 Kittilän yhteislyseosta. Metsänhoitajaksi hän valmistui vuonna 1960 ja teki työuransa Tapion ja metsälautakunnan palveluksessa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 1992.  

Väitöskirjaa myy Unigrafian kirjamyynti, PL 4 (Vuorikatu 3 A) 00014 Helsingin yliopisto

Väittelijän yhteystiedot: puh. 040 764 4626, s-posti lvaara@welho.com

Ystävällisin terveisin

Anna Maria Peltonen
tiedottaja/ Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
PL 9 (Siltavuorenpenger 5 A), 00014 Helsingin yliopisto
GSM 050 406 2047
s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
www.helsinki.fi/yliopisto