Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia

Vaikka perheiden muutosta on tutkittu paljon vanhempien parisuhteiden näkökulmasta, ovat sisarussuhteet jääneet tieteellisessä tarkastelussa pitkälti sivuun. 

– Tiedämme yhä varsin vähän siitä, millaisia sisarussuhteita ihmisillä on ja miten ne ovat muuttuneet ajan myötä. Tämä on yllättävää, kun huomioidaan sisarusten merkitys koko elämänkulussa lapsuudesta aina ikääntyvien vanhempien hoivan järjestämiseen, toteaa Helsingin yliopiston tutkija Liina Junna. 

Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla vuosina 1987 ja 2000 syntyneitä lapsia syntymästä 16 vuoden ikään. Seurannassa kartoitettiin lasten kaikki sisarussuhteet – täysi-, puoli- ja uussisarukset – sekä niissä tapahtuneet muutokset. 

Monimuotoiset sisarussuhteet yleistyvät 

Valtaosalla lapsista on edelleen täyssisaruksia: vuonna 2000 syntyneistä 83 prosentilla. Sisarusten kokonaismäärä on pysynyt vakaana puoli- ja uussisarusten yleistymisestä huolimatta, ja kokonaan ilman sisaruksia kasvaneiden osuus on jopa hieman pienentynyt (5 % vuonna 2000 syntyneistä). 

Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Vuonna 1987 syntyneillä vastaava osuus oli 29 %. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus. Esimerkiksi 4,1 % vuonna 2000 syntyneistä kasvoi perheissä, joissa oli sekä vanhempi täyssisarus että toisen vanhemman aiemmasta liitosta syntynyt puolisisarus – vuonna 1987 syntyneillä osuus oli 3,2 %. Uussisarukset olivat puolisisaruksia harvinaisempia, ja heidät saatiin tyypillisesti myöhemmällä iällä. 

– Toisaalta erittäin monimutkaiset tai paljon muutoksia sisältävät sisarussuhteet ovat edelleen verraten harvinaisia, huomauttaa tutkija Hanna Remes. 

Äidin koulutus yhteydessä sisarussuhteiden monimuotoisuuteen 

Sisarussuhteiden tyypeissä havaittiin eroja äidin koulutustason mukaan, vaikka monimuotoisuus lisääntyi kaikissa koulutusryhmissä. Korkeasti koulutettujen äitien lapsilla muutokset sisarussuhteissa olivat vähäisempiä. Matalammin koulutettujen äitien lapsilla monimutkaisemmat kokemukset olivat yleisempiä: vuonna 2000 syntyneistä yli puolella oli puoli- tai uussisaruksia. 

Tutkijat korostavat, että muutokset sisarussuhteissa heijastuvat myös laajempiin sukulaisuussuhteisiin. 

– Siinä missä aiemmin uusia sukulaisia – kuten sisarusten lapsia ja appivanhempia – saatiin useimmiten täyssisarusten kautta, syntyy heitä nyt yhä useammin monimuotoisten sisarussuhteiden kautta, toteaa Junna. 

Tutkijoiden mukaan on tärkeää ymmärtää paremmin, miten muuttuvat sisarussuhteet asettavat uusia kysymyksiä esimerkiksi huoltajuusjärjestelyille ja hoivavastuun jakamiselle monimuotoisissa perheissä. 

Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Liina Junna 
puh.050 3414781 
liina.junna@helsinki.fi 

Julkaisu:
Tutkimus on julkaistu Journal of Marriage and Family -lehdessä. Lue tutkimus: http://doi.org/10.1111/jomf.70087 Liina Junna, Hanna Remes, Michael Murphy ja Pekka Martikainen