Viljelijä on valmis vastaamaan EU:n ympäristötavoitteisiin mutta valtiot eivät
MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietolan mielestä päätös rajoittaa lannan sijoittamista ympäristökorvausohjelmassa on hyvin valitettava.
– Toimenpide on ympäristöohjelman yksi vaikuttavimmasta ja erityisen tarvittu juuri nyt, kun parlamentti pian äänestää ilman laatua säätelevästä päästökattodirektiivistä. Direktiiviluonnoksessa Suomelle on asetettu kohtuuttoman suuri päästövähennystavoite, Pietola sanoo.
Pääasiallisin ammoniakin lähde on karjanlanta, joka tulisin saada maan pinnan alle mahdollisimman nopeasti. Lietelannan sijoittaminen on käytännön ratkaisu kohti ammoniakin päästötavoitteiden saavuttamista. Teknologia on olemassa, mutta se maksaa. Ympäristökorvaustoimenpiteenä lannan sijoitustuki on perusteltu.
– Nyt juuri muu ympäristötyö ei ole yhtä perusteltua kuin tämä sijoitustoimenpide. Viljelijät ovat valmiita mutta valtio ei. Olisi parempi tukea viljelijöitä ympäristötyössään kuin maksaa myöhemmin sakkoja EU:lle direktiivin tavoitteiden laiminlyönnistä, Pietola toteaa.
Esimerkkimaita löytyi Suomen lisäksi muitakin. Ympäristötoimien korvaukset puhuttivat viime viikolla kansalaiskokouksessa, jonka komissio järjesti lähinnä maatalouden ympäristöaiheista eri edunvalvontaorganisaatioille.
– Rajoituspäätös vie luottamusta. Eikä tarvitse ihmetellä, jos ympäristön ja luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet eivät toteudu, jos viljelijöiden ympäristötyö ei kiinnosta, hän summaa.
Lisätietoja
Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK, puh. 050 438 4014
Minna-Mari Kaila, maatalousjohtaja, MTK, puh. 040 775 6060
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Anne Kalmari mukaan MTK:n puheenjohtajakisaan2.6.2025 15:13:34 EEST | Tiedote
Maa- ja metsätalousyrittäjä, MMM, kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan vpj Anne Kalmari on tänään ilmoittanut puheenjohtajan valintaa valmistelevalle työryhmälle liittyvänsä MTK:n johtokunnan 1. puheenjohtajan tehtävää hakevien joukkoon. Jo aiemmin ehdokkuutensa ovat ilmoittaneet maa- ja metsätalousyrittäjä, MTK:n johtokunnan jäsen, WFO:n hallituksen jäsen Kati Partanen, sekä maanviljelijä, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eerikki Viljanen. Lisäksi valintaa valmistelevalle työryhmälle on ilmoittautunut kaksi muuta ehdokkuutta harkitsevaa henkilöä, jotka eivät kuitenkaan vielä tässä vaiheessa halua nimeään julkistaa.
Metsänomistajat osallistuvat ilmastotyöhön – ennätysmäärä lannoituksia tuo merkittäviä hiilensidonnan ja kasvun hyötyjä2.6.2025 12:05:55 EEST | Tiedote
Alkuvuosi on ollut metsänhoitoyhdistyksien metsäasiantuntijoille kiireinen. Puukauppa on käynyt kiivaana ja samalla metsänomistajien metsänhoitoinnokkuus on kasvanut merkittävästi: Metsälannoitusten kysyntä on yli tuplaantunut puolen vuoden aikana verrattuna edellisiin vuosiin.
Laiduntavat eläimet torjuvat luontokatoa ja pitävät perinnemaisemat avoimina2.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lauantaina 14. kesäkuuta vietetään järjestyksessään neljättä valtakunnallista luonnonlaidunpäivää. Silloin maatilat ja muut toimijat ympäri Suomen pitävät avoimia ovia ja järjestävät ohjelmaa. Päivä juhlistaa perinneympäristöjä ja luonnonlaitumia sekä niiden säilymisestä huolehtivia nautoja, lampaita ja muita laiduntajia.
MTK: Harmaa suojelu kaavoituksessa on loputtava28.5.2025 16:06:11 EEST | Tiedote
Ympäristöministeriön lausunnoille asettama ehdotus alueidenkäyttölaiksi on tuomassa lakiin tärkeän uudistuksen eli metsäkorvauspykälän. Uudistus asettaa kaavoituksella toteutettavat käytönrajoitukset samalle viivalle metsälain mukaisesti toteutettavien käytönrajoituksien kanssa.
Valkoposkihanhiongelma kärjistyy – kansalliset ratkaisut tarvitaan heti27.5.2025 10:27:55 EEST | Tiedote
Ennakkoarvioiden mukaan keväällä 2025 valkoposkihanhien aiheuttamat maatalousvahingot saattavat kasvaa ennätyksellisen suuriksi. Vakavia vahinkoja syntyy jälleen aiempaa laajemmalla alueella. Pohjois-Karjalassa herää jo huoli karjankasvatuksen tulevaisuudesta: mitä tehdään, jos hanhet syövät kaiken rehuksi tarkoitetun sadon? Viljelijöiden sietokyky on ollut koetuksella jo pitkään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme