Hyviä uutisia viitasammakolle: majava-altaat tarjoavat mainion elinympäristön

Kun Helsingin yliopiston tutkijat vertasivat sammakkolajien runsautta kolmessa erilaisessa vesistötyypissä Evon karulla metsäalueella Hämeenlinnassa, yksi ympäristö oli ylitse muiden: majava-altaat. Kaikki Suomen alkuperäiset sammakkolajit, rusko- ja viitasammakko sekä rupikonna, esiintyivät majava-altailla. Viitasammakkoa ei löytynyt mistään muualta. Myös lajeistamme parhaiten tunnettu ja koko Suomeen levinnyt ruskosammakko oli majava-altailla runsaimmillaan.

Majava-altaiden suosiollinen vaikutus sammakoihin selittyy sillä, että ne ovat rehevämpiä ympäristöjä kuin vertailussa käytetyt metsäjärvet ja kausikosteikot. Ranta- ja vesikasvillisuus suojaavat nuijapäitä ja aikuisia sammakoita pedoilta ja toimivat kudun kiinnitysalustana.

– Majava-altaat sopivat sammakoille myös runsaan ravintotarjonnan vuoksi. Nuijapäille löytyy levää ja planktonia, kun taas aikuisille on runsaat apajat erilaisia hyönteisiä. Lisäksi rannan puuston häviäminen päästää auringon lämmittämään vettä, mikä nopeuttaa kudun ja nuijapäiden kehitystä ja kasvua. Mitä nopeammin nuijapäät kehittyvät, sitä paremmin ne pystyvät välttämään petoja, toteaa maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väitöskirjaansa viimeistelevä Mia Vehkaoja.

– Nämä uudet tutkimustulokset viitasammakon mieltymyksestä majava-altaisiin ovat merkittäviä. Viitasammakko on yksi EU:n sisävesien direktiivilajeista, joten majavan rooli sammakoidenkin ympäristön parantajana olisi syytä ottaa huomioon luonnonsuojelua koskevia päätöksiä tehtäessä.