Helsingin yliopisto

Minkä rajojen puitteissa eurooppalaisen rikosoikeuden käyttö on legitiimiä?

3.12.2015 14:28:36 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa
Eurooppalainen rikosoikeus vaikuttaa yhä enemmän kansalliseen rikosoikeudelliseen sääntelyyn. EU:n taholta annetaan direktiivejä, jotka täytäntöönpannaan kansallisesti. EU-oikeudellinen sääntely voi vaikuttaa myös EU-oikeuden tulkintavaikutuksen kautta, mikäli lainsäädännölliset muutokset eivät ole tarpeen kansallisella tasolla. EU-lainsäädännön lisäksi Euroopan neuvoston piirissä solmittu Euroopan ihmisoikeussopimus vaikuttaa niin kansallisella kuin EU-tasolla. Rikoslainsäädännön tulee osaltaan toteuttaa ihmisoikeuksia. Rikosoikeudellista sääntelyä tulee olla, jotta valtioilla olisi asianmukainen keino puuttua vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin. Siviilioikeudelliset keinot eivät ole aina riittäviä. Toisaalta aineellisrikosoikeudellisen ja rikosprosessuaalisen lainsäädännön ei tulisi liikaa puuttua yksilöiden vapauksiin.
OTM Merita Kettusen väitöskirja ’Legitimizing the use of transnational criminal law – The European framework’ pyrkii osoittamaan, minkä rajojen puitteissa eurooppalaisen ylikansallisen rikosoikeuden käyttö on legitiimiä.
OTM Merita Kettusen väitöskirja ’Legitimizing the use of transnational criminal law – The European framework’ pyrkii osoittamaan, minkä rajojen puitteissa eurooppalaisen ylikansallisen rikosoikeuden käyttö on legitiimiä.

OTM Merita Kettusen väitöskirja ’Legitimizing the use of transnational criminal law – The European framework’ pyrkii osoittamaan, minkä rajojen puitteissa eurooppalaisen ylikansallisen rikosoikeuden käyttö on legitiimiä. Pohjaa haetaan Euroopan ihmisoikeussopimuksesta, EU:n perussopimuksista, ja näiden tulkinnasta. Tutkimus osoittaa näiden järjestelmien tulkinnan eroavaisuuksia. Lisäksi tutkimus esittelee EU-tuomioistuimen uunituoretta tulkintaoppia, jonka mukaan perussopimusten esityöt tulee ottaa huomioon EU-sopimuksia tulkittaessa, mikäli ne tuovat lisäarvoa tulkintaan. Tulkinta on tällöin staattista, tarkoittaen ettei tulkinnalla ole laajennettu perussopimusten vaikutusta. Tämä eroaa EU-tuomioistuimen usein melko dynaamisesta tulkintalinjasta.

Tutkimus osoittaa, että Unionin tasoisen aineellisrikosoikeudellisen sääntelyn tulisi perustua Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 83 artiklaan, ja ettei Unionilla ole implisiittistä aineellisrikosoikeudellista toimivaltaa. Johtopäätös nojaa perussopimusmuutoksiin Lissabonin sopimuksen myötä sekä perussopimusten esitöihin, jotka osoittavat, että Unionin aineellisrikosoikeudellisen toimivallan on tarkoitettu olevan rajattu SEUT 83 artiklaan. Tämä artikla käsittää sellaisia rajaehtoja rikosoikeuden käytölle, jotka ovat perinteisiä myös kansallisella tasolla. Lisäksi artiklan mahdollistama niin sanotun hätäjarrumenettelyn mahdollisuus, joka vaatii yksimielistä päätöksentekoa ehdotetusta Unionin tasoisesta lainsäädäntöhankkeesta, kunnioittaa jäsenvaltioiden suvereniteettia vaikkakin valtioiden päätöksentekoautonomiaa on perussopimuksilla rajoitettu joskin perussopimusten osoittamissa rajoissa.

OTM Merita Kettunen on valmistunut oikeustieteen maisteriksi vuonna 2010, jonka jälkeen hän aloitti väitöskirjan kirjoittamisen Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Kettunen on tänä aikana julkaissut useamman aiheeseen liittyvän tieteellisen artikkelin. Kettunen on myös antanut yliopistolla rikosoikeuden opetusta ja oikeustieteen metodiopetusta.

OTM Kettunen väittelee lauantaina 5.12.2015 kello 10, Porthanian Sali P III. Tilaisuus on kaikille avoin.

Vastaväittäjänä toimii professori Neil Walker ja kustoksena professori Kimmo Nuotio.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väittelijä:
Merita Kettunen,
Puhelin: 02941 22932,
Sähköposti: merita.kettunen@helsinki.fi

Kuvat

OTM Merita Kettusen väitöskirja ’Legitimizing the use of transnational criminal law – The European framework’ pyrkii osoittamaan, minkä rajojen puitteissa eurooppalaisen ylikansallisen rikosoikeuden käyttö on legitiimiä.
OTM Merita Kettusen väitöskirja ’Legitimizing the use of transnational criminal law – The European framework’ pyrkii osoittamaan, minkä rajojen puitteissa eurooppalaisen ylikansallisen rikosoikeuden käyttö on legitiimiä.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja yhdeksällä muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti yltänyt maailman sadan parhaan yliopiston listalle erilaisissa vertailuissa. Helsingin yliopisto viettää parhaillaan 375-juhlavuottaan.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye