Vapaus - suuri vankila, Yhdyskuntapalvelu rangaistuksena

Yhdyskuntapalvelu rikosseuraamuksena korvaa yhden suuren vankilan Suomessa. Yhdyskuntapalvelussa vastuuta rangaistuksen suorittamisesta siirretään myös rikoksentekijälle itselleen, ja yhdyskuntapalvelu näyttää kiinnittävän tuomitun ainakin tuomion suorittamisen ajaksi osaksi sitä yhteiskuntaa, jossa hänen odotetaan jatkossa elävän tekemättä rikoksia.

Yhdyskuntapalvelua kansalaisyhteiskuntaan sijoittuvana rangaistuksena ja arjen toimintona tutkinut yhteiskuntatieteen lisensiaatti ja Vilppulan avovankilan johtaja Lasse Rautniemi sanoo, että ero vankilarangaistukseen on tässä suhteessa perustava.

- Yhdyskuntapalvelu on rangaistus, jossa palkattomaan työhön yhdistyvät sosiaaliset verkostot. Parhaimmillaan nämä tukevat tuomittua omassa muutostyöskentelyssä ja huonoimmillaankin hänelle tarjoutuu mahdollisuus pysähtyä arvioimaan omaa tilannettaan, sanoo Rautniemi.

Yhdyskuntapalvelua on Suomessa tutkittu vähän, vaikka sen käyttö on suhteellisen laajaa. Rautniemen tutkimuksessa yhdyskuntapalvelua ja käsityksiä siitä lähestytään haastatteluaineiston turvin. Haastateltavina ovat sekä viranomaiset, syyttäjät ja tuomarit, että ns. kansalaisyhteiskunnan alueella toimivat yhdyskuntapalvelun palvelupaikkojen yhdyshenkilöt sekä siihen tuomitut henkilöt.

Pysähtyminen muutokseen

Rautniemen mukaan yhdyskuntapalvelu seuraamuksena avaa muutosmahdollisuuden kahdella tasolla. Työtehtävät ja niiden ympärille rakentuva kommunikaatio sekä sosiaaliset suhteet tarjoavat rangaistustaan suorittavalle henkilölle mahdollisuuden muutostyöskentelyyn. Sitä voidaan tarkastella yhteiskunnallisen integraation käsitteen varassa. Toisaalta yhdyskuntapalvelu seuraamuksena avaa mahdollisuuden yksilölliseen elämäntilanteen tarkasteluun. Sitä kuvattiin aineistossa usein termillä "pysähtyminen".

Kummankin asiakkaan prosessin tukeminen puolestaan edellyttää ammatilliselta kriminaalihuolto- ja sosiaalityöltä omaa osaamistaan. Toistaiseksi tällaisen kriminaalihuoltotyön ja lainrikkojien erityispiirteet huomioon ottavan sosiaalityön tekeminen on sattumanvaraista. Asiakkaan tulee olla varsin taitava saadakseen sellaista apua.

Tässä suhteessa Rautniemi avovankilan johtajana odottaa paljon rikosseuraamusalan ensi vuonna toteutettavalta organisaatiouudistukselta, jossa uuden Rikosseuraamuslaitoksen sisällä yhden johtajan vastuulla on usein sekä vankila että yhdyskuntaseuraamustoimisto. Voimat yhdistämällä vankeinhoito ja kriminaalihoito voivat ammentaa uutta oppia toisiltaan.

"Arjen järki"

Yhdyskuntapalvelun tarkastelu arjessa toimeenpantavana rangaistuksena nosti esille kaksi näkökulmaa, joihin Rautniemi aikoo jatkotutkimuksessaan syventyä enemmän. Yhtäältä haastatteluista tuli esille palvelupaikkojen käytännön ratkaisuista syntyvää ns. informaalia eli epävirallista oikeuden käyttöä. Yhdyskuntapalvelua säännellään tarkasti ja sääntöjä myös noudatetaan.

Tästä huolimatta rangaistuksen vieminen osaksi kansalaisyhteiskunnan toimintaa tuo siihen aivan erilaisia elementtejä kuin mitä liittyy perinteisiin vankeusrangaistuksiin. Tutkimuksessa tätä juridis-byrokraattisten ja kansalaisyhteiskunnan normien kohtaamista nimitetään "arjen järjeksi".

- "Arjen järjessä" ei ole kysymys pelkästään siitä, että ns. maallikot ovat tekemisissä tuomittujen kanssa. Kyse saattaa olla paljon vakavammassa mielessä sellaisesta seuraamusjärjestelmään syntyvästä elementistä, jonka avulla voidaan laajemminkin ymmärtää yhdyskuntaseuraamusten teoreettista perustaa, toimintamahdollisuuksia ja toiminnan rajoja, sanoo Rautniemi.

Hänen mielestään jatkotutkimuksen kannalta tärkeä kysymys on: onko realistista ajatella, että yhdyskuntaseuraamukset määrittyisivät ja niiden määrä kasvaisi, sellaisten rakenteiden varaan, jossa kansalaisuus, kuuluminen sosiaalisiin verkostoihin ja vieläpä tavoite kiinnittää ihmisiä pysyvästi tällaisiin verkostoihin olisi keskeinen tavoite?

Yhdyskuntapalvelu

Yhdyskuntapalvelu on rikoslakiin sisältyvä yleinen rangaistus, johon tietyin edellytyksin voidaan tuomita enintään 8 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta, ja syytetty suostuu yhdyskuntapalveluun. Vankeusrangaistuksen määrästä riippuen palvelun pituudeksi tulee 20-200 tuntia. Yhdyskuntapalvelua voidaan määrätä myös yli vuoden pituisen ehdollisen vankeusrangaistuksen lisärangaistuksena. Tällöin sen pituus on enintään 90 tuntia.

Kriminaalihuoltolaitos laatii syyttäjän pyynnöstä soveltuvuusselvityksen, jossa arvioidaan syytetyn mahdollisuuksia suoriutua palvelusta. Itse palvelu on palvelusuunnitelman mukaan tehtyä yleishyödyllistä työtä. Palvelusuunnitelman rikkomisesta seuraa rangaistus.

Vuosittain toimeenpantavaksi on tullut 3600 yhdyskuntapalvelurangaistusta, ja loppuun suoritettujen rangaistusten vuosittainen osuus on ollut hieman yli 80 %. Yhdyskuntapalveluun tuomittujen tavallisin rikos on ollut törkeä rattijuopumus; tämä on päärikos yli puolella kaikista yhdyskuntapalveluun tuomituista.

Tutkimus on kokonaisuudessa Rikosseuraamusviraston nettisivuilla osoitteessa http://www.rikosseuraamus.fi/47674.htm

Lisätetoja: vankilan johtaja, yhteiskuntatieteen lisensiaatti Lasse Rautniemi, p. 044 306 5488