Sokeutumiseen johtavan verkkokalvon sairauden syntymekanismit selvitetty?

Noin kolmasosalle tyypin 1 ja 2 diabeetikoista kehittyy silmän verkkokalvon muutoksia, jotka voivat johtaa diabeettiseen retinopatiaan. Sairauden alkuvaiheessa näkökenttään ilmaantuu sumentumia, ja edetessään tauti voi johtaa sokeuteen. Taudin rakenteelliset muutokset tapahtuvat erityisesti verkkokalvon verisuonistossa, ja nämä muutokset välittyvät myös silmän lasiaisen koostumukseen.

Diabeettisestä retinopatiasta on tullut suurin syy työikäisten aikuisten sokeutumiseen, sillä tyypin 1 diabetes alkaa jo nuoruusiässä ja tyypin 2 puhkeaminen on jatkuvasti aikaistunut. Sairaus koskettaa maailmanlaajuisesti yli sataa miljoonaa ihmistä.

Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin ja lääketieteellisen tiedekunnan sekä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan tutkijoiden yhteistyöprojektissa kartoitettiin ihmissilmän lasiaisen proteiinikoostumusta potilailla, jotka leikattiin vaikea-asteisen diabeettisen retinopatian takia. Potilaat sairastivat joko sairauden lievempää erilaistumatonta tai vaikea-asteista erilaistunutta muotoa. Tutkimuksessa analysoitiin kaikkiaan 138 potilaan näytteet.

Massaspektrometrianalyysien avulla pystyttiin tunnistamaan lähes 2 500 lasiaisproteiinia. Kahdensadan proteiinin määrät olivat kasvaneet merkittävästi vaikea-asteista erilaistunutta diabeettista retinopatiaa sairastavien potilaiden näytteissä verrattuna lievempää sairausmuotoa sairastaviin. Suurin osa näistä proteiineista liittyi tulehdukseen, veren hyytymiseen sekä immuunipuolustuksen aktivaatioon. Tulokset korostavatkin sairauden tulehduksellista luonnetta.

– Havaintojamme voidaan toivottavasti jatkossa hyödyntää monipuolisesti niin uusien lääkekohteiden etsimisessä kuin myös jo tunnettujen lääkkeiden tehokkaammassa kohdentamisessa. Osaa tunnistetuista proteiineista voidaan todennäköisesti tulevaisuudessa hyödyntää myös taudin diagnostiikassa, toteaa tutkimusta johtanut dosentti Markku Varjosalo Biotekniikan instituutista.

Varjosalo korostaa kuitenkin, että tässä vaiheessa tehdään vielä perustutkimusta ja tie kliinisiin sovelluksiin on vielä pitkä.

Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Sigrid Juséliuksen säätiö, Helsingin yliopisto, Biokeskus Helsinki, Silmäsäätiö, Silmä- ja kudospankkisäätiö, Mary ja Georg Ehrnroothin säätiö, Nissin säätiö, Sokeain Ystävät ry ja Instrumentariumin tiedesäätiö. Tutkimus julkaistiin Journal of Proteome Research -lehdessä.

Lisätietoja:

Dosentti Markku Varjosalo, Biotekniikan Instituutti, Helsingin yliopisto
markku.varjosalo@helsinki.fipuh. 029 4159413

Dosentti, silmätautien erikoislääkäri Sirpa Loukovaara, HYKS
sirpa.loukovaara@hus.fi

Väitöskirjatyöntekijä, FM Helka Nurkkala, Biotekniikan Instituutti, Helsingin yliopisto
helka.nurkkala@helsinki.fi

Viite: Loukovaara S, Nurkkala H, Tamene F, Gucciardo E, Liu X, Repo P, Lehti K, Varjosalo M. Quantitative Proteomics Analysis of Vitreous Humor from Diabetic Retinopathy Patients. J Proteome Res. 2015 Dec 4;14(12):5131-5143. Epub 2015 Oct 30

http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/acs.jproteome.5b00900

***************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043