Suomessa käytettiin kivikaudella jopa sataa erilaista luonnonkasvia

Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen tohtorikoulutettava Santeri Vanhanen ja Museoviraston tutkija Petro Pesonen kokosivat tutkimuksessaan yhteen kasvinjäännöstutkimuksissa löytyneet hiiltyneet ja hiiltymättömät kasvinjäänteet, joita on karttunut lähes koko Suomen alueelta. Hiiltyneiden kasvinjäänteiden perusteella kivikauden Suomessa on hyödynnetty eri tavoin ainakin sataa erilaista kasvia.

– Kivikauden elinkeinoja on aiemmin Suomessa tutkittu pääasiassa eläinluiden ja arkeologisten esinelöytöjen avulla, jolloin kasvien käytöstä ei ole saatu tietoa. Myös siitepölyanalyysejä on tehty viljelyhistorian selvittämiseksi, mutta niiden avulla on vaikea saada tietoa luonnonkasvien käytöstä, Santeri Vanhanen sanoo.

Kivikaudella (n. 8900–1800 eaa) Suomen alueella eläneet ihmiset saivat elantonsa pääasiassa villeistä eläimistä ja kasveista. Neoliittisen kivikauden (5200–1800 eaa) loppupuolella harjoitettiin pienimuotoista maanviljelyä ja karjanhoitoa.

– Etnografisten ja historiallisten lähteiden perusteella havaitsimme, että Etelä-Suomessa luonnonkasvit ovat olleet merkittävä hätävara maanviljelyn kannalta epäonnisten vuosien aikana.

Marjat ja siemenet monessa käytössä

Kivikauden ruokavalioon ovat todennäköisesti kuuluneet esimerkiksi paahdetut pähkinät ja sikoangervon juurimukulat, vadelmat, katajanmarjat, tuomen marjat, puolukka ja mustikka tuoreina ja säilöttyinä, jauhosavikka, ulpukan siemenet, heinäkasvien jyvät, suolaheinät, hierakat ja männyn sisäkuoresta valmistettu pettu.

Kasveja hyödynnettiin myös muuten: esimerkiksi sianpuolukkaa on voitu käyttää nahkojen parkitsemiseen ja katajan oksia ja neulasia ruuan savustamiseen. Katajanmarjoja ja neulasia on poltettu tautien välttämiseksi.

Valtaosa löydetyistä kasveista on esiintynyt jo kivikaudella samoilla alueilla kuin nykyään. Pähkinäpensas ja vesipähkinä kasvoivat nykyistä pohjoisempana.

Tutkimustulokset on julkaistu kansainvälisessä Quaternary International -tiedelehdessä: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1040618215009957

Nyt julkaistu tutkimus liittyy Santeri Vanhasen väitöskirjahankkeeseen, jossa hän käsittelee kasvien hyödyntämistä Suomessa ja Virossa esihistoriallisella ajalla.

Lisätietoja:

Santeri Vanhanen, puhelin 040 086 6729, santeri.vanhanen@helsinki.fi